Aunuksen Karjalan rakennuksia


Satavuotisen Suomen juhlavuosi on meneillään. Ainakaan nyt kesällä ei asiasta paljoa ole melua pidetty, mutta keväällä pääsin minäkin kantamaan muutaman korren itsenäisyyden kekoon.

Yhden esitelmän aiheena olivat Aunuksen Karjalan puurakennukset. Pääsin paikan päälle matkalla, jonka Imatran työväenopisto, rehtorinsa Ainomarja Virtasen johdolla, järjesti 2004.
Matka opetti paljon. Opin ymmärtämään karjalaisen talon huonejärjestyksen, asuin-, talous- ja eläintilojen liittymisen toisiinsa. Rakennuksessa näkyivät käytännön tarpeiden mukaan syntyneet tilajärjestelyt.

Pitää tunnustaa, että minulla oli matkaa ennen ollut jonkinlainen romantiikalla kuorrutettu käsitys karjalaisesta talosta. Siis sellainen estetisoiva ”postkarelianistinen” kuvitelma. Jotkin paikannimet ja luonnehdinnat olivat melkein myyttisiä, kuten Kuujärvi Yrjö Jylhän runossa  tai Olavi Paavolaisen ”Aunus harmaasilmä”.


Säämäjärven Särkilahden kylä oli yksi ensimmäisistä pysähdyspaikoista. Viimeistään siellä ymmärsi, että todellisuus oli jotain muuta kuin nykyisessä Suomessa. Lahden ympärille rakennetut talot olivat kahden kerroksen korkuisia ja päädyt oli suunnattu lahden keskustaa kohden. Lähellä lahden pohjukkaa oli tsasouna suurten puiden varjostamana.

Grigoin talo, 1920-luku, Särkilahti, Säämäjärvi, Prääsän piiri


Aivan toisenlainen kylärakenne oli mm. Aunuksen kaupungin lähellä olevassa Suuriselän kylässä. Rakennukset oli sijoitettu nauhamaisesti kylän läpi menevän tien kummallekin puolelle, päädyt toisiaan vasten. Valtio oli pyrkinyt yhdenmukaistamaan kylärakenteen ja muokkaamaan sen silloisen asemakaavaihanteen mukaiseksi.

Suuriselkä, 1800-1900-lukujen vaihde, Kuittinen, Aunuksen piiri



Suuriselän ehkä rikkaimman perheen talo oli koristeltu tavalla, jota Suomessa voisi kutsua nikkarityyliksi. Kaikkein selvimmin pietarilaisten palatsirakennusten vaikutus näkyi Äänisen rannalla Soutjärvellä. Alun perin kauppiastalona ollut rakennus on nykyisin museona. Rakennuksen julkisivu ja sisäänkäynti ovat pitkällä sivulla. Sisäänkäyntiä on korostettu poikkipäädyllä, jonka mukana rakennukseen on syntynyt kolmas kerros. Ikkunoita ympäröivät koristeet ovat saaneet vaikutteita Pietarin barokkiarkkitehtuurista.


Entinen Melkinin talo, 1800-luku, Soutjärven museo, Soutjärvi, Äänisenrannan piiri


Ja miksi sitten Aunuksen puurakennukset ovat tärkeitä? Mielestäni siksi, että ne ovat tasapainoisia ja kauniita käyttörakennuksia, jotka kuuluvat tiettyyn paikkaan ja historialliseen kokonaisuuteen. Myös siksi, että niissä näkyy myös muualta tulleiden kulttuuripiirteiden vaikutus.

Suomalaiselle ne ovat merkityksellisiä, koska ne edustavat sitä kouriintuntuvaa Karjalaa, joka todella on ollut ja toivottavasti on vielä pitkään olemassa.


teksti ja kuvat: Eero Laajo, intendentti, Imatran taidemuseo


Julkisivun ikkunoita, entinen Melkinin talo, 1800-luku, Soutjärven museo, Soutjärvi, Äänisenrannan piiri


Kommentit