Pakolaisuuden tutkimusmatkalla

Antero Kahilan Suistamosarja. Kuva: Hanna Lommi

 Tavalla tai toisella, pakolaisuus on monelle meille suomalaiselle läheinen aihe: osalla oman suvun historian kautta ja toisille omakohtaisena tarinana. Yleisesti ottaen se on aihe, joka on osa kansakunnan narratiivia. Monella suomalaisella on suvussa evakkotaustaa, ja suvun kipeät tai kokonaan vaietut tarinat ovat osa minuutta.  Niitä, jotka ovat joutuneet lähtemään omilta kotiseuduiltaan, on yhä elossa. Sekä Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia, jotka tekivät lähtönsä kahdesti – ensin Ruotsiin vieraaseen perheeseen ja sen jälkeen takaisin Suomeen, joka tuntui vieraalta, maistui vieraalta ja kielikin oli vierasta. Niillekin meistä, joilla ei ole evakkotaustaa suvussa, voi pakolaisuuden tematiikka olla historiallisen läheisyyden takia paljon tunteita herättävää. Monelle uussuomalaiselle ja maahanmuuttajalle pakolaisuus on omaa elettyä elämää.

Lappeenrannan taidemuseolla ja Etelä-Karjalan museolla onkin tarjolla tänä kesänä ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus, jonka teemana on pakolaisuus. Tätä teemaa on toki monessakin museonäyttelyssä esitelty useaan otteeseen, mutta nyt näytteillä oleva näyttelykokonaisuus porautuu aiheeseen usean näkökulman kautta samanaikaisesti.  Näyttelyn taustalla olevaan projektiin liittyy taiteen ja tieteen rajoja ylittävää yhteistyötä, jossa akateemiset tutkijat ja taiteen tekijät ovat päässeet perehtymään aiheeseen työpajoissa. Työpajan tuotoksina on toteutettu kahdelle museolle aihetta käsittelevät näyttelyt. 

Yksityiskohta Mika Karhun teoksesta  Sijoiltaan lapsuudessa. Kuva: Hanna Lommi

Näyttelyiden avulla voi katsoja tarkastella pakolaisuutta historiallisesta näkökulmasta, kirjallisuustieteen kautta ja taiteen avulla. Tekijät ovat näyttelyä varten tutkineet arkistomateriaaleja, pakolaisten ja evakkojen muistoja ja pakolaisuuskirjallisuutta.  Näyttelyprojekti on lopputulos prosessista, jossa historian ja kirjallisuuden tutkimus sekä taiteen tekemisen prosessi siilautuvat yhteen tavalla, joka saa katsojan parhaimmillaan pohtimaan omaa suhdettaan pakkolähtemisen teemoihin.

Yksityiskohta Heli Ryhäsen Kylmä maa teoksesta. Kuva: Hanna Lommi

Yleismaailmallisesti pakolaisuus on läsnä kaikkialla. Ihmiset ovat pakotettuja lähtemään omilta kotiseuduiltaan sotien, diktatuurin, nälänhädän, vainon ja ilmastoon liittyvien syiden takia joka hetki. Sen takia aihe on alati koskettava. Sijoiltaan. Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla- näyttely Etelä-Karjalan museolla esittelee pakolaisuutta historiallisen näkökulman kautta. Lisäksi näyttely nostaa esiin kirjallisuuden ja henkilökohtaisten tarinoiden avulla pakolaisuuteen liittyviä tunteita, liittäen ne osaksi suomalaista narratiivia evakkoudesta ja nykypakolaisuudesta. Taidemuseon näyttely Sijoiltaan - Pakolaisuuden arkeologiaa tuo katsojalle taiteen avulla esiin aiheeseen liittyviä tulkintoja tunnetiloista, tilanteista ja kokemuksista.  Sen avulla katselija voi parhaimmassa tapauksessa kokemuksen tai tunnetilan, jotain sellaista, jota muuten ei pysty aiheesta ilmaisemaan. 

Taidemuseon näyttelyn taiteilijoita ovat Antero Kahila, Kirsi Poutanen, Mika Karhu, Anna Lakanen, Tahvo Hirvonen, Heli Ryhänen, Anssi Taulu, Kari Vehosalo sekä taiteen opiskelijat Sevgi Eker, Vilja Harjamäki ja Menni Renvall.  

Etelä-Karjalan museon kuvia ja esineistöä Sijoiltaan. Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla. Kuva: Hanna Lommi

Tutkimushankkeessa mukana on ollut FT Outi Autti (sosiologia), FM Saara Intonen (kulttuuriantropologia), FT Seija Jalagin (historia), FT Ilmari Leppihalme ja FT Hanna-Leena Määttä (kirjallisuus).  

Tutkimushanketta on rahoittaneet Suomen Akatemia, Oulun yliopisto ja Karjalan Sivistysseura ry. 

Lappeenrannan museoiden yleisö- ja aluetaidemuseotyön amanuenssi Hanna Lommi

Kari Vehosalon Suomen hevonen II. Kuva: Hanna Lommi

Näyttelyt ovat auki seuraavasti:

Etelä-Karjalan museo

Sijoiltaan. Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla

23.8. asti ma-su klo 11.00-17.00 

25.8.-25.10. ti-su klo 11.00-17.00

Lappeenrannan taidemuseo

Sijoiltaan -Pakolaisuuden arkeologiaa

 23.8. asti ma-su 11.00-17.00 

 25.8.-4.10. ti-su 11.00-17.00 

Projektista ja tutkijoiden ja taitelijoiden yhdessä tekemisen prosessista saa lisätietoa kuuntelemalla historian tutkija Seija Jalaginin ja taiteilija Mika Karhun yhteistä keskustelua aiheesta.