Studio Leisti - kotkalaista ajankuvaa 1950- ja 60-luvuilta

Studio Leisti -näyttely esittelee kotkalaisen Tapio Leistin valokuvia 1950–60-luvuilta 

Tapio Leisti syntyi Kymissä vuonna 1912 ja kuoli Kotkassa vuonna 1993. Leistin tytär Marianne Roslund lahjoitti Kymenlaakson museolle isänsä valokuvia, sekä negatiiveja että vedostettuja kuvia yhteensä 3000 kappaletta. Kuvista digitoitiin museon kuvakokoelmaan yli 1000 ja esillä on noin 100 kuvaa. Lisäksi näyttelyssä on alkuperäisiä taidevalokuvia, joita Leisti lähetti kilpailuihin ja näyttelyihin ympäri maailmaa.

Leisti kantoi kameraa aina mukanaan ja kuvissa esiintyvät usein läheiset ihmiset: vaimo Marjatta, lapset Marianne ja Marja, sukulaiset ja ystävät. Kuvista välittyvä ilo ja huolettomuus kertovat, miten tuttu osa Leistin ja hänen lähipiirinsä elämää kamera oli. Leisti kuvasi maisemia, sommitelmia, kuvia arjen tapahtumista, sekä muotokuvia.

Kuvassa Tapio, vaimo Marjatta ja tytär Marianne studiossa.

Valokuvaamisen Tapio Leisti aloitti harrastuksena 1950-luvulla käyden joitakin lyhytkursseja, mutta muuta koulutusta alalle hän ei hankkinut. Hän toimi kuitenkin aktiivisesti kameraseura Kymen Kameroissa ja sai sitä kautta kokemusta ja oppia. Koulutukseltaan hän oli merkonomi. Jäätyään eläkkeelle seurakunnan ulosottomiehen tehtävästä Leisti perusti Valokuvaamo Studio Leistin vuonna 1963, ja johti yritystä noin 10 vuotta. Sen jälkeen hän työskenteli vielä viitisen vuotta kotipimiössään. 

Tapio Leisti on kirjoittanut kuvan taakse: ”Tuntemattomat pojat roikkumassa laivan köysissä Kotkan satamassa. Ensimmäisiä kuvia ostamallani uudella kameralla v. 57.”

Studio Leisti toimi alkuun osoitteessa Kymenlaaksonkatu 4, mutta muutti sitten Keskuskatu 23:n tiloihin. Filmit meille – silmäniloa teille, kuului Studio Leistin mainoslause. Studiokuvauksen ja filmien kehityspalvelun lisäksi Studio Leistissä myytiin valokuvaustarvikkeita ja myöhemmin myös sisustus- ja lahjatavaroita. Leistin siirryttyä pois yrityksen toiminnasta, sitä jatkoivat Marjatta ja Marianne vuoteen 1994 asti. Valokuvaustoiminta väheni ja myymälä keskittyi enemmän sisustus- ja lahjatavaroihin. Marjatankin jäätyä eläkkeelle 1980-luvulla Marianne jäi yksi hoitamaan liikettä ja silloin nimi muuttui Studio Lokiksi.

Ottamillaan ja käsittelemillään kuvilla Tapio Leisti ansioitui lukuisissa kansainvälisissä valokuvakilpailuissa ja -näyttelyissä. Hän saavutti valokuvausalan kansainväliset arvonimet ARPS (Associateship of the Royal Photographic Society) ja AFIAP (Artiste de la Fédération Internationale de l’Art Photographique). Edellytyksenä tälle oli muun muassa osallistuminen valokuvanäyttelyihin yli 40 kertaa ja niissä saatu arvostus. 

Kadonnutta maailmaa ovat jäälautoilla leikkivät lapset.

Tapio Leisti oli kokeileva kuvaaja ja leikitteli erilaisilla valokuvaamisen tekniikoilla. Hän olisi taatusti ihastunut nykyisen digitaalisen kuvanmuokkauksen suomiin mahdollisuuksiin. Kuvia muokatessaan hän käytti hyväkseen usein solarisaatio-tekniikkaa. Kyse on graafisesta tyylikeinosta, jossa kuvan sävyt kääntyvät vastakohdikseen. Filmiä ylivalottamalla kuvan tummat alueet vaalenevat. 

Kotkan Säästöpankin kilpailussa vuonna 1960 Leisti voitti toisen palkinnon Rakentajat-nimisellä kuvalla, jonka hän otti Kotkansaaren ja mantereen yhdistävän sillan työmaasta. Hän vedosti teoksen yhdistämällä kolme alkuperäisestä siltakuvasta leikattua silhuettia kolmeen päällekkäiseen tasoon. Tämä reliefimäinen teos voitti ensimmäisen sijan Kansainvälisen Taidevalokuvaajien Liiton näyttelyssä Kiinassa vuonna 1964. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 533 kuvaajaa. Teos kiersi kansainvälisiä kilpailuja vuosien 1964–1979 ajan nimellä Rythm of Work – Työn rytmi. Yksi vedos saattoi kiertää maailmalla useissa eri näyttelyissä, ja jokaisesta näyttelystä tuli leima vedoksen taustalle.

Alun perin Rakentajat-niminen kuva kiersi kansainvälisiä kilpailuja vuosien 1964–1979 ajan nimellä Rythm of Work – Työn rytmi.

Näyttelyn valokuvissa Leisti on leikitellyt valon ja varjon luomilla muodoilla ja efekteillä. Tunnistettavia paikkojakin löytyy. Kuvissa rakennetaan ja puretaan Kotkaa, kalastetaan, marjastetaan, leikitään, eletään arkea ja kuljetaan kaupungilla. Lopuksi ajelehditaan purjeveneiden mukana. 

“Kaikki paitsi purjehdus on turhaa.

Koko elämän se sisältää.

Aallonpohjan, aallonharjan, myrskyn mustan pilvikarjan,

vaan myös paljon tyyntä lempeää.”

(Kaikki paitsi purjehdus on turhaa, san. Juha Vainio)

Studio Leisti Filmit meille – silmäniloa teille -näyttely Kymenlaakson museossa, Kotkassa 3.10.2023-17.3.2024

Kirjoittanut Mirkka Kallio, Kymenlaakson museon amanuenssi.