Markku Villikan elämäntyö osaksi Kouvolan taidemuseo Poikilon kokoelmia

Helsinkiläinen Markku Villikka innostui taiteen seuraamisesta ja myös sen tekemisestä oppikouluikäisenä kuvaamataidon opettajansa Erkki Matilaisen innostamana. Valtakunnalliseen Nuorten näyttelyynkin vuosina 1975 ja 1976 osallistuneen Villikan oma maalaaminen kuitenkin jäi, kun hän opiskeli itselleen kuvataiteilijaa ”varmemman ammatin” ja valmistui maanmittausinsinööriksi, tehden lopulta pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja myös alan kansainvälisissä tehtävissä. Polte taiteen pariin oli edelleen sen verran vahva, että Markku Villikka suuntasi mielenkiintonsa työn ohella kuvataiteen aktiiviseen ja intohimoiseen keräämiseen erityisesti 1980-luvulta alkaen. Tutuiksi tulivat yhtä lailla Oriveden Purnun kaltaiset kesänäyttelyt, kuin myös Helsingin lukuisat taidegalleriat ja taidehuutokaupat – taiteilijoiden ateljeiden lisäksi. Villikka on tukenut taidehankinnoillaan sekä jo etabloituneita taiteilijoita, mutta myös nuoria, uraansa vasta aloittelevia kuvataiteilijoita – tulevaisuuden tekijöitä.


Kuvassa on vanhempi silmälasipäinen mies, joka on kuvattu rintamuksesta ylöspäin.
Taidekeräilijä Markku Villikka. Kuva Same-eYes / Atte Tynys

Villikan kokoelmasta 

Markku Villikan kokoelma on edustava ja monipuolinen kattaus suomalaista modernia ja nykytaidetta aina 1950-luvulta 2020-luvulle saakka. Kokoelmassa on kaikkiaan lähes 1500 taideteosta 355 taiteilijalta: maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia. Kokoelma jakaantuu pääpiirteissään kolmeen osaan eli kotimaisen, kansainvälisen ja naivistisen taiteen kokoelmaan. Kotimaisten taiteilijoiden osalta kokoelman voi jakaa karkeasti neljään pääryhmään: modernisteihin, 1970–1980- luvuilla läpimurtonsa tehneisiin taiteilijoihin, nykytaiteilijoihin ja naivisteihin. Muutama taiteilija on edustettuna huomattavan laajalla teoskokonaisuudella, kuten Mauno Hartman ja Antti Ojala sekä Juhana Blomstedt, Reino Hietanen, Kristian Krokfors, Mauno Markkula, Tuomas Mäntynen, Lars-Gunnar Nordström, Paul Osipow, Tuomo Saali ja Sam Vanni – vain muutamia mainitakseni. Vaikka joidenkin taiteilijoiden osalta kokoelmateoksia on vain muutamia, saa niistä silti Markku Villikan tekemien kokoelman sisäisten painotusten ja valintojen ansiosta hyvän käsityksen esimerkiksi kyseisen taiteilijan tuotannon kaaresta aina varhaiskaudelta myöhäisempään tuotantoon saakka. Markku Villikka on valinnut teoksia kokoelmaansa pieteetillä, omien mieltymystensä perusteella, käyttämättä lainkaan ulkopuolisia taideasiantuntijoita. Usein yksittäisten teosten ja tekijöiden välillä on joko selkeitä teemallisia tai muita yhteyksiä – kuten taiteilijakoti Lallukassa työskennelleet taiteilijat – tai sitten linkki on enemmänkin taidekeräilijän itsensä kanssa käymää, taidekokoelman sisäistä keskustelua.

          

Kuvassa on huone, jossa on huonekaluja ja paljon erilaisia tauluja niin seinillä kuin lattiallakin pystysuunnassa.
Taidekokoelmaa Markku Villikan Helsingin kodissa. Kuva Same-eYes / Atte Tynys

Kohti teoslahjoitusta

Ensikosketus Markku Villikan taidekokoelmaan tapahtui lokakuussa 2022. Siitä alkanut tiivis ja erittäin antoisa yhteydenpito Markku Villikan ja Kouvolan taidemuseo Poikilon välillä johti ennen pitkään neuvotteluihin Markku Villikan kokoelman lahjoittamisesta taidemuseolle yhtenäisenä ja karttuvana kokoelmana. Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti hyväksyä ja ottaa vastaan mittavan ja kansallisesti sekä taidehistoriallisesti merkittävän taidelahjoituksen elokuussa 2023. “Halusin lahjoittaa kokoelmani nimenomaan Kouvolaan ja Poikilo-museoille, jotta kokoelma saa ansaitsemansa paikan ja aseman sukuni kotipaikkakunnalla.”, kertoi Markku Villikka lahjoituksensa perusteluissa. Päätöstä seuranneina kuukausina ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä vuoden 2023 aikana laadittuja alustavia suunnitelmia kokoelman siirron ja vastaanottamisen osalta.   


Kuvassa on huoneen nurkkaus, jossa on paljon tauluja lattialla rivissä ja seinillä.
Markku Villikan kokoelmaa. Kuva Same-eYes / Atte Tynys

Kokoelman siirron valmistelu 

1500 teosta käsittävän taidekokoelman siirron suunnittelussa ja käytännön valmistelussa oli otettava huomioon jo alkumetreillä muutama keskeinen kysymys: Mihin säilytystiloihin teokset mahtuvat? Mitä teosten säilytystiloissa on otettava huomioon? Miten teosten inventointi, luettelointi ja merkintä hoidetaan? Tarvitaanko lisähenkilöstöä ja kuinka paljon? Mitä teosten pakkauksen, välivarastoinnin ja kuljetuksen hoitavalta taidekuljetusyritykseltä vaaditaan? Miten koko prosessi dokumentoidaan? Miten teosten vastaanotto taidemuseossa organisoidaan? Millä aikataululla koko taidekokoelman pakkaus, siirto ja vastaanotto on realistista toteuttaa? Paljon kysymyksiä, joihin vastaamalla saatiin lopulta joukko tarkentavia ja auttavia lisäkysymyksiä käytännön toteutuksen tueksi.    


Kuvassa on huoneen nurkkaus, jossa on paljon tauluja lattialla rivissä ja seinillä.
Kokoelman teosvarastoa Markku Villikan kodissa. Kuva Same-eYes / Atte Tynys

Teosten inventointia on helpottanut erittäin paljon Markku Villikan laatimat tarkat, teoskohtaiset ja kuvalliset luettelot, joita on hyödynnetty sekä teosten viemisessä kokoelmanhallintajärjestelmään että teosten tunnistuksessa ja merkinnässä ennen teosten pakkausta ja siirtoa. Teosten käsittelyssä oli hienoisena haasteena ainakin alkuvaiheessa teosten suuri määrä ja niiden sijainti yksityisasunnossa, missä ei ollut juurikaan ylimääräistä tilaa teosten käsittelyyn. Taidekokoelma päätettiin dokumentoida valokuvin ja videoin sekä haastatella Markku Villikkaa ennen kokoelman siirron aloittamista, jotta tämä uniikki ”installaatio” saatiin ikuistettua siinä muodossa, kuin se on ollut Markku Villikan ja hänen kokoelmansa kotina.


Kuvassa on istuva henkilö, joka pitelee tyhjiä kehyksiä käsissään. Huoneessa on paljon taideteoksia ja huonekaluja.
Amanuenssi Hilda Järvinen merkitsemässä teostietoja. Kuva Poikilo-museot / Paula Hede

Kokoelman vastaanottaminen

Kokoelman säilytystilojen osalta otetaan käyttöön sekä kokonaan uusia tiloja että muokataan vanhoja tiloja uuden kokoelman vaatimilla muutoksilla. Uudet säilytystilajärjestelyt mahdollistavat kokoelman säilymisen myös fyysisesti yhtenäisenä ja omana kokonaisuutenaan. Markku Villikan kokoelman vastaanotto Kouvolan taidemuseo Poikilossa saa aikaan keväällä 2024 melkoisen urakan: teosten purkaminen pakkauksista, kuntotarkastukset, puhdistukset, mittaukset, valokuvaukset jne. Siis ennen kuin ollaan valmiita kokoelmateosten esittelyyn näyttelyissä ja teoslainoina, joko pidempiaikaisesti kaupungin omissa toimipisteissä tai lyhytaikaisesti vierailevina teoksina muissa taidemuseoissa.      


Kuvassa on pieniä veistoksia pöydällä ja seinällä on tauluja.
Teoslaputettuja ja siirtoa odottavia kokoelman veistoksia. Kuva Poikilo-museot / Paula Hede


Villikan kokoelman tulevaisuus 

”Toivon, että kokoelma on jatkossa kaikkien kouvolalaisten saavutettavissa muun muassa taidemuseo Poikilon tulevissa näyttelyissä, tutkimuksissa ja taideteosten sijoitustoiminnan kautta myös kaupungin eri toimipisteissä.” Tähän Markku Villikan toiveeseen tullaan vastaamaan mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana, kun kokoelman teoksia voidaan alkaa vähitellen sijoittamaan kaupungin eri toimipisteisiin pitkäaikaislainoina. Sen sijaan Villikan kokoelman teosten lainaustoiminta muille taidemuseoille voidaan aloittaa vasta vuoden 2025 aikana, kun kokoelma on otettu niin sanotusti ensin haltuun taidemuseon kokoelmatiloissa. Kouvolan taidemuseo Poikilon oma tutkimus- ja näyttelytoiminta käynnistyy samoin tämän jälkeen kokoelman osalta. Suuntana on vuosi 2027, jolloin taidemuseo täyttää 40 vuotta ja Markku Villikan kokoelmasta avautuu juhlanäyttely, johon liittyy myös kokoelmajulkaisu. Jo tätä ennen kokoelmaa voidaan esitellä pienimuotoisissa teemanäyttelyissä Kouvolan taidemuseon Poikilo-galleriassa. Hieman esimakua tulevasta on jo ollutkin näytteillä, sillä Heinolan taidemuseossa oli esillä 21.1.-10.3.2024 näyttely Viisikon paluu – Teoksia Markku Villikan kokoelmasta. Kyseessä oli siis kokoelman ensimmäinen julkinen esittäytyminen laajemmalle taideyleisölle.


Kuvassa henkilö istuu sohvalla ja hänet on kuvattu takaa. Huoneen seinillä on paljon tauluja.
Taidekeräilijä kokoelmansa keskellä. Kuva Same-eYes / Atte Tynys

Markku Villikan vuosikymmeniä kestänyt matka kokoelmansa rinnalla on ollut rikas ja monipolvinen. Se on sisältänyt myös monia tapaamisia kokoelman taiteilijoiden kanssa, mutta ennen muuta se on ollut pohdintoja yksittäisten teosten äärellä niiden vaikutuksesta keräilijään itseensä ja siten mahdollisesta paikasta kokoelman osana. Markku Villikkan kokoelmasta loistaa sen jokaisen teoksen osalta asialleen omistautuneen taiteen rakastajan ja kokopäiväisen taidekeräilijän persoonallinen kädenjälki. Markku Villikan taidematka jatkuu edelleen kokoelman karttuessa vuosittain tehtävillä teostäydennyksillä. Joten vaikka kokoelman teokset muuttavatkin Markku Villikan Helsingin kodin seiniltä Kouvolaan, jää hänelle edelleen joitakin itselle keskeisiä ja tärkeitä suosikkiteoksia sekä uusiakin teoshankintoja arjen kaunistukseksi.          


Harri Hirvonen

Kirjoittaja on Kouvolan taidemuseo Poikilon taidekokoelmista vastaava amanuenssi.


https://www.poikilo.fi/kokoelmat-ja-tutkimus/taidekokoelmat/markku-villikan-kokoelma/


Kommentit