Paperin tie Imatralle

 Angela Glajcarin yksityisnäyttely Imatran taidemuseossa 9.5.–12.9.2025


Kuvassa on iso paperista tehty taideteos. Teos on korkeassa tilassa, jossa on isot ikkunat. Tila on valoisa.
Angela Glajcar, 2019-043 Terforation, 2019, revitty paperi, vaijeri, metallikiinnitys. Kuva Günter Richard Wett.


Keskiviikkona 16.4.2025 iltapäivällä Imatran taidemuseon pihaan kurvasi kuorma-auto täynnä tavaraa. Lastina oli saksalaisen kuvataiteilijan Angela Glajcarin teokset ja teosjalustat, jotka matkasivat Imatralle Lontoosta ja taiteilijan työhuoneelta Frankfurt am Mainin liepeillä sijaitsevasta Sörgenlochin kylästä.

Näyttelyprojekti sai alkunsa kesällä 2022 erään toisen näyttelyn ”sivutuotteena”. Olin kuratoinut Kajaanin taidemuseoon kolmen saksalaisen taiteilijan Verena Freyschmidtin, Nicole Ahlandin ja Lasse-Marc Riekin Tiloissa-näyttelyn. Freyschmidtin hampurilainen galleristi Nanna Preußners ihastui Kajaanin taidemuseon tilaan nähtyään kuvia näyttelystä ja halusi tavata minut yhteistyömerkeissä. Kävin tapaamassa häntä Hampurissa kuumana heinäkuun päivänä, juuri kun 40 asteen helleaalto saapui kaupunkiin. Galleriassa oli ihanan vilpoista. Preußners esitteli minulle edustamiensa taiteilijoiden teoksia. Keskiössä oli kuitenkin Angela Glajcar ja hänen tuotantonsa. Näyttelyidea oli istutettu päähäni. Enää puuttui rahoitus.


Kuvassa on pakattua materiaalia tilassa.
Glajcarin teokset saapuivat Imatralle.


Keväällä 2023 Kajaanissa asuva kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomi vinkkasi minulle Jenny ja Antti Wihurin rahaston kummimuseo-ohjelman hausta. Onneksemme Wihurin kuvataidelautakunta innostui näyttelyideasta siihen liittyvine työpajoineen ja saimme mahdollisuuden toteuttaa näyttelyn. 

Marraskuussa 2023 kävin vierailulla Glajcarin ateljeessa Sörgenlochissa. Hän esitteli minulle töitään ja työskentelymenetelmiään. Glajcar käyttää teoksissaan paikallisesti tuotettua paperia, jota hän työstää repimällä. Repien muotoilluista arkeista hän luo suuria installaatioita ripustamalla papereita peräkkäin metallivaijereiden ja -tankojen varaan. Glajcarin teoksissa tila, valo ja ilma ovat osa teosta. Glajcar suunnittelee teokset aina tilan ehdoilla. Paperiarkkien väliin jäävä rako – ilma – kasvattaa teokset monumentaalisiin mittasuhteisiin. Valo ja sen synnyttämät varjot antavat teokselle loppusilauksen.


Kuvassa on rakennus ja kasvillisuutta.
Glajcar on kunnostanut itselleen työtilan vanhaan ulkorakennukseen.


Kuvassa on paperiteoksia seinällä.
Paperwall-sarjan teokset syntyvät hävikkisuikaleista. Kuva Glajcarin työhuoneelta.

Kuvassa on paperisilppua lattialla.
Työskentelyn jälkiä työhuoneen lattialla.

Kuvassa on paperiteos seinällä.
Teokset syntyvät kerroksittain ripustetuista, repimällä työstetyistä papereista.


Glajcar pyrkii työskentelemään ekologisesti kestävällä tavalla. Hän hyödyntää materiaalin viimeistä suikaletta myöten: suurempien teosten ylijäämästä syntyy pienempiä teoksia. Jos suuri tilallinen installaatio on luotu vain yhtä tiettyä näyttelyä ja tilaa varten, ikuistetaan se valokuvaamalla, jonka jälkeen Glajcar purkaa teoksen osiin ja käyttää paperin uusien teosten valmistamiseen. Tämän vuoksi teoksien nimissä on vuosiluku ja numerosarja identifioimassa niitä. 

Glajcarin työskentelymetodi mahdollistaa myös teosten pakkaamisen pieneen tilaan, mikä helpottaa niiden kuljetusta. Imatran taidemuseon katto ei valitettavasti kestä kattoripustusta, joten näyttelyssämme on esillä teoksia, jotka kiinnitetään metallitankojen varassa jalustaan. Imatralta näyttely jatkaa Kajaanin taidemuseoon, jossa se on esillä 2.10.2025–10.1.2026. Näin Glajcarin teokset pääsevät esille myös siihen tilaan, joka alun perin toimi inspiraation lähteenä näyttelylle ja Wihurin rahaston apurahalla tuotettu näyttely tavoittaa laajemman yleisön.


Kuvassa on iso paperista tehty taideteos. Teos on korkeassa tilassa, jossa on isot ikkunat. Tila on pimeä, mutta teos on valaistu.
Glajcarin teoksia Kunstraum Dornbirnissä 2024. Kuva Günter Richard Wett.


Kirjoittaja on Imatran taidemuseon intendentti ja näyttelyn kuraattori Sanna Ojanne.



Kommentit