Paholaisentorjuntapatterista maailmanperintökohteeksi
Kolmen Ristin kirkko on uskonnollisen arkkitehtuurimodernismin innovaatio. Rakennuksen arvo muodostuu luonnonvalon, muunneltavan tilarakenteen ja metsäisen ympäristön ainutlaatuisesta yhdistelmästä. Kirkon arkkitehtuuri ilmentää hengellisyyden ja luonnon välistä vuoropuhelua. (Unesco World Heritage Nomination - Aalto Works -kohde 012, Kolmen Ristin kirkko,1956–1958.)
 |
| Kuva: Sanna Ojanne. |
Aalto-tutkija ja New Yorkissa sijaitsevan Pratt-instituutin arkkitehtuurin professori Michael Trencher on luonnehtinut Kolmen Ristin kirkkoa Alvar Aallon suurenmoisimmaksi työksi, joka vastaa Le Corbusierin Ronchampin kappelia. Aallon luovuus ja uusien muotojen kokeilu olivat hänen näkemyksensä mukaan huipussaan juuri 1950-luvun loppupuolella. (Schildt et al. 1998, 8.) Myös Aalto itse tiettävästi piti kirkkoa sen valmistumisaikaan yhtenä parhaimmistaan. (J. K. 1959, 14.)
Yleisön reaktiot kirkon rakennus- ja valmistumisvaiheessa vaihtelivat ääripäästä toiseen. Toisten mielestä se oli kaunein Suomessa rakennettu kirkko, toiset taas nimittivät itäpuolen kolmea vapaasti kaartuvaa holvimaista tilaa paholaisentorjuntapatteriksi. Turistinähtävyys siitä tuli välittömästi, ja jo ensimmäisen vuoden aikana valmistumisesta kirkossa vieraili tuhansia matkailijoita ympäri maailmaa. Joukossa oli arkkitehtejä, taiteilijoita ja taidekriitikkoja. (Soini 1958, 17.)
 |
| Jotkut aikalaiset nimittivät kirkon itäpuolta ”paholaisentorjuntapatteriksi”. Kuva: Sanna Ojanne. |
 |
| Aallon suunnittelemissa ovenkahvoissa on nähty ”Alvarin nenä”. Kuva: Sanna Ojanne. |
Kirkon uskonnollisten ja käytännöllisten tehtävien välisen konfliktin Aalto ratkaisi yhdistämällä varsinaisen kirkkosalin, seurakuntasalin ja vaadittavat kerhotilat kolmen peräkkäisen tilan muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa tilat voidaan erottaa toisistaan ääntä eristävillä väliseinillä. Jokaisella salilla on oma sisäänkäyntinsä, mikä myös mahdollistaa eri tilaisuuksien ja toimintojen järjestämisen samaan aikaan. Tarpeen vaatiessa koko tila voidaan pitää avoinna kirkollisia toimituksia varten. Tällöin istumapaikkoja on noin 800.
 |
| Pyhä ja maallinen tila voidaan erottaa toisistaan väliseinällä. Kuva: Sanna Ojanne. |
Paitsi väliseinin, sakraali ja profaanit tilat on erotettu toisistaan myös materiaalein. Jumalanpalveluskäyttöön tarkoitetussa varsinaisessa kirkkosalissa on punatiililattiat ja punahonkaiset, kiinteät penkit. Alttarialueen lattia ja portaat on tehty marmorista. Maallisemmille toiminnoille varatuissa saleissa on parkettilattiat ja siirreltävät tuolit. Rakennuksen kalustus ja valaistus sekä yhteys ympäröivään maisemaan on erottamaton osa kokonaisuutta. Kirkko on kokonaistaideteos, jossa kaikki yksityiskohdat valaisimista kalusteisiin ja ovenkahvoihin – jopa kolehtihaaviin – ovat Aallon käsialaa.
 |
| Alttarialueen lattiamateriaalina on käytetty marmorisauvoja. Kuva: Sanna Ojanne. |
Kuka pelastaisi Kolmen Ristin kirkon?
Aikoinaan Imatrankoskeakin suositumpi nähtävyys ajautui aikojen saatossa alennustilaan rakennusvaiheessa tehtyjen virheiden ja 1950-luvun puutteellisen rakennusvalvonnan vuoksi. Kolmen Ristin kirkko on ollut käyttökiellossa marraskuusta 2020 lähtien. Kosteus- ja rakennevaurioista kärsinyt kirkko on saatu kunnostettua ulkopuolelta, mutta sisätilat ja alapohja odottavat vielä korjausrahoitusta. Seurakunnan remonttikassasta puuttuu vähintään kaksi miljoonaa euroa. Tähän mennessä Imatran seurakunta on kunnostanut kirkkoa pääosin lainarahalla. Suurempia taloudellisia avustuksia on tullut muun muassa Kirkkohallitukselta. (https://yle.fi/a/74-20115832).
 |
| Kirkon julkisivu hohtaa valkoisena korjausten jälkeen. Kuva: Sanna Ojanne. |
Joulukuussa 2021 perustettu Pro Kolmen Ristin kirkko Imatra ry on järjestänyt erilaisia tapahtumia ja varainkeruukampanjoita kirkon tunnettuuden lisäämiseksi ja korjaus- ja restaurointityön edistämiseksi. Pieniä rahavirtoja tulee yhdistyksen jäsenmaksuista ja vaikkapa Kolmen Ristin kirkko -t-paitojen myynnistä. Uusin myyntiartikkeli on kultaseppämestari Nora Seeckin suunnittelema Vuoksen risti -koru, jonka ensimmäinen erä myytiin hetkessä loppuun.
Kirkon kansainvälisestä maineesta ja merkityksestä kielii se, että varainkeräyskampanjoita kirkon pelastamiseksi on viritelty ulkomaillakin. Esimerkiksi Japanissa toimii kannatusyhdistys Three Cross Help, jonka perusti Kolmen ristin kirkossa vieraillut arkkitehti Andrea Hikone. (https://yle.fi/a/3-12313727)
 |
| Uusitun katon erottaa väristä. Lahjoittajat voivat hankkia nimiinsä myös virtuaalisia kuparisia kattolevyjä. Kuva: Sanna Ojanne. |
Näistä pienistä puroista virtaa rahaa kuitenkin liian hitaasti. Jäsenmaksun maksaneita jäseniä tarvittaisiin Pro Kolmen Ristin kirkko -yhdistykseen 100 000 tai koruja pitäisi myydä 40 000 kappaletta, että kahden miljoonan euron vähimmäissumma saataisiin kasaan. Kirkko tarvitsisi siis pelastajakseen rikkaan mesenaatin. Kuka ryhtyisi sellaiseksi?
Rikasta haltijakummia odotellessa kannoin oman männynneulasen kokoisen korteni kekoon ja ostin korun ja täytin kannatusyhdistyksen jäsenhakemuksen. Toivottavasti 100 000 muuta ihmistä seuraa perässä…
Kirjoittaja on Imatran taidemuseon intendentti Sanna Ojanne.
Kommentit
Lähetä kommentti