Mestarina museossa


Museoissa kiertäessään ei aina tajuakaan, miten paljon näyttelyiden rakentamiseen ja museoiden ylläpitämiseen liittyy työtä. Taideteoksia tai esineitä ei pelkästään ripusteta varastoiden uumenista salien seinille, vaan ennen näyttelyiden avaamista museoissa tehdään muutaman viikon ajan pitkiä työpäiviä purkaen vanhaa näyttelyä ja suunnitellen sekä rakentaen uutta.

Teosten ripustamista ikkunaan. Kuva: Hanna Lommi, Lappeenrannan taidemuseo.

Suunnittelu aloitetaan jo kuukausia ennen näyttelyn avaamista, kun esineet haalitaan omista, taiteilijoiden tai muiden museoiden kokoelmista. Tätä varten esineille laaditaan näyttelyamanuenssien ja museomestareiden toimesta kuljetussuunnitelma. Jos huomataan, että suunnitelmat eivät toimikaan, saatetaan näyttelyn rakennusviikkoina laatia uusia suunnitelmia hyvinkin antaumuksellisesti.   Monien näyttelyiden rakentaminen saattaa venyä viime tippaan, kun kuljetukset viivästyvät tai joku asia monimutkaistuu. On ollut näyttelyavajaisia, joissa ensimmäisten asiakkaiden sisääntulon yhteydessä ovat myös viimeiset esille tulevat esineet asetettu paikoilleen.  
Asiakas ei useimmiten huomaa kuinka paljon kulisseissa tehdään töitä museon ollessa aivan normaalisti auki yleisölle. Museoiden tilojen ilmankosteutta ja lämpötilaa valvotaan kokoajan, jotta esineet ja teokset eivät ennenaikaisesti pääsisi rapistumaan. Taidelainat edellyttävät usein tarkkojen lämpö- ja kosteusarvojen mukaisia säilytys- ja esittelypaikkoja. Ilman näiden ehtojen täyttymistä, ei esineitä saada lainaan. Esineiden turvallinen käsittely ovat myös edellytys näyttelyille. 

Suurimmaksi osaksi näyttelyiden rakentamisesta ja museoiden ilmasto-olosuhteiden tarkkailusta vastaavat museoiden museomestarit.   Teosten Ripustamisen ja esineiden siirtelyn lisäksi he hoitavat av-laitteiden asentamisen ja muun teknisen toteutuksen. Museomestareiden osaaminen on kaiken kaikkiaan laajaa. Heidän on tiedettävä etukäteen tulevista näyttelyistä ja niihin tulevien esineiden erityiskäsittelystä, olla av-asioissa erityisesti taidemuseon osalta osaava sekä haistella sen alan uusia tuulia. Toisaalta kädentaidot ovat myös olennainen osa museomestarin ammattitaitoa. Lisäksi he työskentelevät aina yhdessä museon muun henkilökunnan, kuraattoreiden ja taiteilijoidenkin kanssa. Sosiaaliset taidot ovatkin tärkeä osa työkuvaa, kun kaikenlaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen ja vielä paineen alla.  Osaltaan myös muu kiinteistöhoito tai ainakin sen koordinointi kaupungin kiinteistöhuollon ja turvapalveluiden kanssa kuuluu museomestareiden arkeen. 
Näyttelyn rakentaminen vaiheessa. Kuva: Hanna Lommi, Lappeenrannan taidemuseo
Lappeenrannan museot koostuvat neljästä eri museosta, joissa kahdessa vaihtuvat muutamien kuukausien välein näyttelyt. Tämä osaltaan lisää haasteita, koska museoilla on valtava määrä erilaisia teknisiä laitteita, joita museomestarit joutuvat hoitamaan. Usein tulee tilanteita, joissa museomestarin on keksittävä nopealla aikataululla uusi tekninen ratkaisu ilman tarkkoja ohjeistuksia. Toisaalta ainakin Lappeenrannan museomestarit kokivat tämän olevan myös työssään hauskinta. Se, mikä aluksi tuntui mahdottomalta toteuttaa, saadaan lopulta kuitenkin melkein aina toteutettua ja vielä oikea-aikaisesti eli ennen näyttelyn avajaisia. 


Lappeenrannan museoilla on tällä hetkellä kolme museomestaria. Kaksi on täysipäiväisiä ja yksi sairaseläkkeen takia osa-aikaisesti museomestarin töitä tekevä. Yksi museomestareista tekee parasta aikaa opintojaan loppuun museomestarioppisopimuskoulutuksessa, joka kestää reilun vuoden. Koulutus on kulttuurialan erikoisammattitutkinto, joka koostuu 60 opintopisteestä. Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan puuseppä ja tehnyt vuosia töitä sisustuskirvesmiehenä.  Hänellä on hallussaan hyvin työhön tarvittavat kädentaidot ja töitä tehdessä hänelle on kertynyt aimo annos muuta ammatissa tarvittavaa tietoa. 

Näyttelyn ripustyö meneillään. Kuva: Hanna Lommi, Lappeenrannan taidemuseo.

Museomestareiden mukaan eri museoilla työn tekeminen on erilaista. Taidemuseolla näyttelyitä ripustetaan usein yhdessä taiteilijoiden kanssa, kun taas kulttuurihistoriallisella museolla esineet ovat pääsääntöisesti vanhoja, eikä niiden tekijöitä edes välttämättä tiedetä. Useimmiten kulttuurihistoriallisen museon esineet ovat suurempia, painavampia ja hankalemmin liikuteltavissa, kuin taidemuseon teokset. 



 Museomestareiden työtä voisi kuvailla jopa museon selkärangaksi, jota vasten monet muut museoiden työt tukeutuvat. Museomestarin työ on siis yhdessä tekemistä, samalla kokoajan uutta oppien ja jokaisen päivän ollessa erilainen. 

Museomestareita haastatteli ja tekstin sen perusteella kirjoitti Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Hanna Lommi



Lappeenrannan taidemuseon pakkaamossa on paljon työskentelytilaa näyttelyiden valmistustöitä varten. Kuva: Hanna Lommi, Lappeenrannan taidemuseo



Kommentit