Sirkka-Liisa Lonka – Näin olen nähnyt


Sirkka-Liisa Longan taiteen laaja näyttely avautuu Kouvolan taidemuseossa Poikilossa kesäksi 16.5. – 25.8.2019. Taiteilija itse on halunnut nimetä näyttelyn otsikolla ”Näin olen nähnyt”, ja nimi antaakin oivan näkökulman teoksiin usean vuosikymmenen ajalta. Mukana on myös aivan tuoreita teoksia.
Näyttely on osa Kouvolan kuvataiteilija -palkintoa, jonka taiteilija sai viime vuonna. Kunnianosoitukseen kuuluu kolmivuotinen kausi 2017–2019, jonka aikana valituksi tullut taiteilija pitää yhden ison näyttelyn taidemuseossa ja tekee aktiivisesti tunnetuksi omaa taidettaan yleisölle.
Sirkka-Liisa Lonka kuuluu siihen merkittävien naistaiteilijoitten joukkoon, jotka debytoivat 1960-luvulla – muita nimiä ovat esim. Ulla Rantanen, Inari Krohn, Sinikka Kurkinen. Kouvolan Tyttölyseon kuvaamataidon opettajan innostamana Lonka uskaltautui tuolloin pyrkimään Taideakatemian kouluun ja päästyään oppilaaksi alkoi osallistua säännöllisesti yhteisnäyttelyihin niin Helsingissä Taideakatemian näyttelyissä kuin Kouvolan Taideseurankin piirissä, taiteilija Esko Tirrosen kannustamana.

  Sirkka-Liisa Lonka, Sommitelma, 1967, öljymaalaus, kuva Matti Sinkkonen
             


Julkisuus alkoi Jyväskylän Kesästä


Laajaan julkisuuteen Sirkka-Liisa Lonka tuli 1970 Jyväskylän Kesän debytanttitaiteilijaksi valittuna. Hänen teoksiaan ja tyyliään luonnehdittiin tuolloin konkretistisiksi, mutta visuaalisiksi ja esteettisiksi. Teoksissa näkyi pyrkimystä taulun rajojen rikkomiseen ja kolmiulotteisuuteen. Maalaustekniikkana oli tuolloin öljymaalaus.
Saatuaan Myllypuron taiteilijakylästä ateljeeasunnon taiteilijan tyyli muuttui radikaalisti. Hän palasi tietoisesti pelkään piirustukseen, kaivatessaan väriä hän valitsi pastelliliidun. Pastellista tuli hänen pysyvä ilmaisumateriaalinsa tulevina vuosina. Pastellimaalauksillaan hän osallistui kansainvälisiin näyttelyihin, kuten Nuorten biennaaliin New Yorkissa 1973. Samana vuonna hän sai valtion taidepalkinnon, ja hänen teoksiaan alettiin ostaa lukuisiin julkisiin taidekokoelmiin.
Kesäateljeen hankkiminen Luumäeltä ja ensimmäinen 5-vuotinen apuraha mahdollistivat taiteen tekemisen ja keskittymisen taiteen sisältöihin. Vuonna 1983 pidetyssä Kluuvin gallerian näyttelyssä taiteilijan teoksissa esiintyivät kissat, meriaiheet, ja aavistukset aallokkoa, jotka taiteilija on saanut vangittua väreileviin pastelleihinsa. Suurten pastellien kausi luontoaiheineen on ollut taiteilijan uralla pitkä ja antoisa.


 Sirkka-Liisa Lonka, Fuego Carmesi, 1994, tempera, kuva Poikilo-museot



Käsintehdyn paperin houkutus



Paperista tuli Sirkka-Liisa Longalle uusi valmistusmateriaali. Vuoden 1990 jälkeen hän toteutti omatekemällään paperilla rakenteita ja pintoja joissa väri sopeutui paperin elementtiin. Afrikan-matkat vaikuttivat voimakkaiden värien esiintuloon, ja abstrakteihin, luontoa etäisesti muistuttaviin muotoihin. Puuvilla- ja paperimassan taiteilija teki alusta loppuun itse. Meriaiheiset fragmentit, kuten simpukat, esiintyvät hauraan ohuina, sävykkäinä ja ikonisina merkkeinä merellisen maailman syvyyksistä.
Vuoden 1993 Kouvolan taidemuseossa pidetty retrospektiivinen näyttely ja samanaikainen Suomen Paperitaidegalleriassa Kuusankoskella pidetty näyttely Simpukkahovi oli täynnä pellavamassasta ja pigmentistä valmistettuja meduusoja. Niitä nähdään myös tulevassa näyttelyssä. Elämän vaiheista kertova näyttely mukaili spiraalin muotoa, jota taiteilija pitää elämän perusmuotona. Sen jatkuva kierto, elämän ja kuoleman symboliikka, kiehtoi taiteilijaa.

 Sirkka-Liisa Lonka, Tulvavesi, 2018, tempera, kuva Jussi Tiainen



Amazonin viidakkoon



Taiteilijan lukuisat matkat jatkuivat Afrikasta kohti kolmatta maaosaa, Etelä-Amerikkaa, Amazon-jokea ja Perun viidakkoa. Hänellä oli ensimmäinen kutsunäyttely Limassa vuonna 1994, ja sittemmin hän oli mukana yhteisöllisissä taideprojekteissa myös Nicaraguassa. Amatsonin alueen luonto alkoi tulla esiin hänen taiteessaan 2000-luvulla. Pastellit olivat osin vaihtuneet munatemperaan, joka sopi parhaiten kosteassa ilmanalassa tehtävän maalauksen tekniikaksi.
Taiteilijan uusimmat teokset jatkavat sademetsän löytöretkeä, ne tuntuvat vaivattomasti maalatuilta, keveiltä, mutta ovat monikerroksisia ja tuntuvat kätkevän siveltimenvetojen taakse sademetsän siimeksessä väijyviä silmiä, liikkuvia pehmeitä kissahahmoja ja kostean nahkeita köynnöskasveja. Katsoja sukeltaa ulos näyttelystä kuin kaukomatkalta palannut turisti, elämykset vielä verkkokalvoillaan.

Amanuenssi Anna-Kaarina Kippola





Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon hakuaika käynnistynyt 


Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon haku on käynnistynyt. Palkintoa voivat hakea kouvolalaiset tai Kouvolasta kotoisin olevat kuvataiteilijat. 
Kouvolan kuvataiteilijan valinnalla tuodaan esiin alueella asuvia tai Kouvolasta kotoisin olevia kuvataiteilijoita ja heidän teoksiaan. Valinta vahvistaa sekä Kouvolan kaupungin että sen alueen kuvataide-elämän tunnettuutta ja arvostusta.
Palkinto jaetaan kolmen vuoden välein. Palkintosumma on 4000 euroa. Palkintoon kuuluu myös Kouvolan kuvataiteilijaksi valitun näyttely Kouvolan taidemuseo Poikilossa kesällä 2021. 
Nyt avoinna olevalla haulla valitaan kuvataiteilija vuosiksi 2020-2022. Aiemmin Kouvolan kuvataiteilijoiksi on valittu taidegraafikko Jouni Salonen (2011-2013), valokuvataiteilija Raakel Kuukka (2014-2016) ja kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka (2017-2019). Longan Näin olen nähnyt -niminen taidenäyttely avautuu yleisölle 16. toukokuuta Kouvolan taidemuseo Poikilossa.
Valinnan tekee Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta Kouvolan kuvataiteilijapalkinto -työryhmän ehdotuksen pohjalta. Työryhmään kuuluvat vs. museonjohtaja Anu Kasnio, Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen, taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan edustajat Sinikka Rouvari ja Sari Porvari. Työryhmän sihteerinä toimii kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa.
Kuvataiteilijapalkinnon hakuohjeet löytyvät Kouvolan kaupungin verkkosivuilta kouvola.fi/kulttuuripalkinnot. Haku päättyy 15.8. Valinta julkistetaan marraskuussa.

Lisätietoja antavat: 
kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa puh. 020 615 8591, jaana.vuorio-palmumaa@kouvola.fi ja vs. museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio@kouvola.fi

Kommentit