Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät ry 130 vuotta!

Taide ja monilla myös karjalaiset / viipurilaiset juuret ovat yhdistävinä tekijöinä Viipurin Taiteenystävien parissa. Yhdistys on yksi Suomen vanhimpia ja 130 vuoden historiaan sopii paljon dramatiikkaa, suurta iloa ja menetystä. Koko yhdistyksen toiminta lähti yksittäisistä henkilöistä, jotka halusivat saada taiteen vahvemmin näkyväksi osaksi Viipurin kulttuurielämää 1800-luvun lopulla. Viipuri oli tuolloin nopeasti kasvava ja teollistuva kaupunkialue, joka veti alueen taloutta ja kulttuurielämää vahvana keskuksena. Siitä muotoutui Suomen toiseksi suurin kaupunkikeskus Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. 

Kuva1: Liljelund, Arvid.Seth Solbergin muotokuva 1898

Taiteenharrastaja Thella Frankenhaeuser kutsui koolle perustavan kokouksen Viipurin Seurahuoneella 18.maaliskuuta 1890. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi konsuli Eugen Wolff. Viipurin Wiborgs Konstvänner (Viipurin Taiteenystävät ry.) yhdistyksen tavoitteiksi kirjattiin piirustuskoulun perustaminen ja taidekokoelman hankkiminen. Senaatti hyväksyi yhdistyksen säännöt 11.10.1890. Piirustuskoulu aloitti toiminnan heti syksyllä 1890 keisarillisen senaatin hyväksyttyä säännöt. Pysyvien toimitilojen puuttuessa piirustuskoulua pidettiin seuraavina vuosikymmeninä useissa eri toimipisteissä Viipurissa. Koulusta muotoutui merkittävä taiteen opinahjo koko itäisen Suomen alueella.  Yhdistyksen vuosinäyttelyissä viipurilaiset tutustuivat maamme silloisen taiteilijaeliitin maalauksiin ja veistoksiin. 

Kuva2: Pekka Halonen, Aihe Laatokan rannalta

Pitkällinen haave taidemuseon ja oman piirustuskoulun rakentamisesta mahdollistui vuorineuvos Seth Sohlbergin suurlahjoituksen myötä.  Osa rahoituksesta saatiin kaupungilta, Suomen valtiolta ja muista keräysvaroista. Yhdistyksen toiminnassa mukana ollut viipurilainen arkkitehti Uno Ullberg suunnitteli Pantsarlahden bastionin päälle uljaan taidemuseon ja taidekoulun. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Leo Hackman luovutti kultaisen avaimen kera taidemuseon Viipurin kaupungille 12.10.1930. Taidekoulu ja -museo ehtivät toimia vain yhdeksän vuoden ajan ennen syksyllä 1939 syttynyttä talvisotaa. Koulua johtivat Arvid Liljelund ja Rurik Lindquist. Yhden vuoden vetovastuussa oli Hugo Simberg, Liljelundin äkillisen kuoleman jälkeen. 

Kuva 3: Westerholm, Kymijoki

Sodan myötä Viipurin menetys asetti yhdistyksen uusien haasteiden eteen. Taidekokoelma evakuoitiin Rautalammelle lokakuussa 1939 ennen sodan alkua. Valitettavasti kaikkia teoksia ei ehditty pelastaa ja niiden jatkohistoriaa ei tiedetä. Todennäköisesti osa tuhoutui pommituksissa ja osa ehkä ryöstettiin? Teokset olivat kauan Rautalammilla ja siirrettiin vasta 1950-luvun alussa Hämeenlinnaan. Osa kokoelmasta on talletettu Lappeenrantaan ja yhdistys hankkii edelleen taidetta kokoelmaan ja kunnioittaa toiminnallaan yhdistyksen perusajatusta.

Kuva 4: Rurik Lindquist – Saint Sulpicen kirkon edestä

Tunnettuja taiteilijoita, joiden teoksia on VTY:n kokoelmassa, ovat mm. Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Hugo Simberg, joka kävi aikoinaan piirustuskoulua Viipurissa ja opetti myöhemmin koulussa. Muita tuttuja nimiä ovat Tyko Sallinen, Olli Miettinen, Arvid Liljelund, Eva Cederstörm, Wilho Sjöström ja monet muut.

Kuva 5: Leopold (Lipot) Kerpel, Näkymä Viipurista

Nykyisin Viipurin Taiteenystävien rakennuttamassa taidemuseossa ja taidekoulussa Viipurissa toimii Pietarin Eremitaasin filiaali. Ullbergin rakennus ei ole sisältä alkuperäisessä asussaan, vaan taidekoulun tilat on muutettu näyttelykäyttöön ja aikanaan niin komeat taidemuseon näyttelysalit on kadonneet uusien rakenteiden alle, kun korkea tila on jaettu kahteen kerrokseen ja uuteen käyttöön nykyisenä piirustuskouluna ja toimistoina.

Kirjoittaja on Lappeenrannan taidemuseon pitkäaikainen kokoelmapuolen intendentti Leena Räty

Kuvat taideteoksista: Tuomas Nokelainen

Lisää tietoa kuvista:

1. Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulun rehtori Arvid Liljelund maalasi taiteen mesenaatin Seth Sohlbergin kuvan Viipurissa. Sohlbergin suurlahjoitus mahdollisti osaltaan Viipurin taidekoulun ja taidemuseon rakentamisen Pantsarlahden bastionille (1929-30). Seth Sohlberg oli rauta- ja maalikaupan omistaja, josta tuli vuorineuvos. Hänen elämänsä päättyi kansalaissodan aikana tammikuussa 1918. Seth Sohlberg testamenttasi koko omaisuutensa kulttuurille, taiteelle ja tieteelle

2. Maisema on maalattu Sortavalan maalaiskunnan Laatokan Kirjavalahden Ristijärvellä. Taustalla näkyy Pötsövaara, missä Haloset asuivat jonkun aikaa. Pekka Halonen ja Väinö Hämäläinen avioituivat Mäkisen sisarusten kanssa – Sortavalan Myllykylä toistuu molempien maalareiden tuotannossa siten ihan luonnollisten yhteyksien takia. Oltiin lankomiesten vaimojen kotiseudulla, joka maisemallisesti oli kiehtova.Teos kuvaa hyvin tyypillistä Laatokan Karjalan maisemaa jyrkkine rantakallioineen

3.  Talvinen Kymijoki Kuusankosken yläpuolelta toistuu useissa Westerholmin maalauksissa 1900-luvun alussa. Hän vieraili ruotsinkielisen tehtaan johtajan luona Kuusankoskella useamman kerran.

4.  Rurik Lindquist oli pitkänlinjan taideopettaja Viipurissa lähes 40 vuotta, mutta myös taiteilija, joka silloisen taidemaailman mukaisesti suunnisti Pariisiin, taiteen kehtoon 1890-luvulla. Värimaailmassa näkyi heti muutos kohti impressionistisempaa tekotapaa.

5. Näkymä Viipurista 1855 on viime vuosien ostoja yhdistyksen kokoelmiin.Kerpel oli itävaltalainen maalari, joka saapui Venäjälle Saksan kautta 1840-luvun lopulla. Viipurin alueella hän maalasi 1850-luvulla hyvin yksityiskohtaisia näkymiä. Edessä ollaan Tervaniemen puiston alueella ja vasemmalla avautuu pohjoissatama ja Salakkalahti, oikealla keskiaikainen Viipurin linna ja vanha kaupunki.

.