Unto Pusan kubismi

Unto Pusa (1913-1973) oli syntynyt Viipurissa ja opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän toimi pitkään opettajana Teknillisessä korkeakoulussa, Vapaassa taidekoulussa sekä ABC-piirustuskoulussa. Imatralla Pusa veti taideyhdistyksen kesäkursseja 1950-51.

Pusan teoreettiset näkemykset tulivat esille lukuisissa puheenvuoroissa, sekä kirjoissa Plastillinen sommittelu 1960 ja Väri-muoto-tila 1967.

Ratkaisevat vaikutteet Pusa sai ranskalaiselta Fernand Légeriltä. Molempia voi kutsua kubisteiksi, joiden teoksissa näkyi aikakauden edistysusko sekä teknologian arvostus. Sekä Léger että Pusa näkivät taiteella olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä. He tekivät seinämaalauksia mm. teollisuuslaitoksiin ja kouluihin.

Ranskalainen kaupunkinäkymä

Imatran taideyhdistyksen kokoelmaan kuuluvia Pusan öljyvärimaalauksia on Imatran taidemuseossa kolme. Näköala-maalaus 1947 edustaa varhaiskautta. Katukuva-maalaus 1949 muistuttaa kubistien teoksia 1910-luvulta. Jyrävä-teoksessa 1956 tyylittelevä ilmaisutapa on jo lähellä sitä mikä Pusalle oli luonteenomaisinta.

Unto Pusa, Näköala, 1947, öljy, Imatran taideyhdistyksen kokoelma

Unto Pusa, Jyrävä II, 1956, öljy, Imatran taideyhdistyksen kokoelma

Imatran kaupungin kokoelmaan kuuluva kansalaissota-aiheinen 1918-niminen maalaus puhtaine väripintoineen on havainnollinen esimerkki Pusan myöhäiskaudesta.

Unto Pusa, 1918, 1950-60-lukujen vaihde, öljy, Imatran kaupungin kokoelma

Unto Pusa, Katukuva, 1949, öljy, Imatran taideyhdistyksen kokoelma

Katukuva-teoksen aihe on Pariisin läheltä Chevreusen kaupungista. Seudulla olivat aikaisemmin maalanneet mm. Sam Vanni ja Ragnar Ekelund. Pusalle kaupunki oli löytö, se oli täynnä valmiita maalauksellisia sommitelmia.
 
Pusa maalasi Chevreusissa useita tyyliteltyjä maisemakuvia. Kerttuli Wessmanin mukaan Imatralla oleva maalaus poikkeaa koko muusta teossarjasta. Wessmann luonnehtii, että Katukuva on kuin kubistisen maalaustyylin koekappale. Vertauskohdaksi hän ottaa ranskalaisen Georges Braquen.
 
Katukuva-maalauksessa Pusa on hajottanut maiseman analyyttisen kubismin keinoin teräväsärmäisiksi muodoiksi. Lopputuloksena on kiinteä ja rytmikäs sommitelma. Maalauksessa ei ole mitään yksittäistä valon lähdettä. Valoa on lisätty sinne mihin kokonaisvaikutelma on sitä vaatinut.
 
Imatran taideyhdistys osti Katukuva-teoksen Unto Pusalta. Maalaus oli esillä Ylä-Vuoksen taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä Imatran yhteislyseossa maaliskuussa 1951. Sen nimenä oli tuolloin Katusommitelma.

Eero Laajo
intendentti
Imatran taidemuseo
 
kuvat: Imatran taidemuseo