Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin sisältyy muutamia talletuskokoelmia. Talletuskokoelman idea on se, että teokset pysyvät omistustahon – tavallisesti yhteisön – omistuksessa, mutta museolla on hallintaoikeus teoksiin. Lappeenrannan taidemuseon talletuskokoelmista laajin on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma, josta on kerrottu lisää tässä blogissa vuonna 2021: Rakkaudesta taiteeseen - Viipurin Taiteenystävät ry 130 vuotta!
Tässä kirjoituksessa esittelen toista viipurilaistaustaista talletuskokoelmaamme: Pamaus-Seuran kokoelmaa. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry, tuttavallisemmin Pamaus-Seura, perustettiin Viipurissa vuonna 1891. Seuran tarkoituksena on kehittää karjalaista kauppaa, teollisuutta ja liike-elämää. Seura tukee karjalaista vanhan Viipurin läänin alueella nyt olevien tai aikaisemmin olleiden oppilaitosten kaupan ja teollisuuden alan keskiasteen koulutusta sekä karjalaista kulttuuria ylläpitäviä tai edistäviä hankkeita.
 |
| Väinö Rautio: Viipurin linna (1935), öljy kankaalle. Lappeenrannan taidemuseo, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry:n talletuskokoelma. Kuva: Lappeenrannan museot 2019. |
Pamaus-Seuran taidekokoelma hankittiin alun perin seuran Viipurissa sijainneeseen klubihuoneistoon. Kokoelmasta pääosa saatiin pelastettua Viipurista toisen maailmansodan jaloista, ja tällä hetkellä kokoelman 19 teosta on talletettuna Lappeenrannan taidemuseoon. Kokoelma sisältää pääosin seuran puheenjohtajien muotokuvia sekä maisemia tunnetuilta suomalaisilta taidemaalareilta.
Ripustimme toukokuussa 2023 Lappeenrannan taidemuseolle Pamaus-Seuran pienoisnäyttelyn, jolloin asetimme nähtäville osan kokoelman 19 teoksesta. Näyttely oli esillä pop-up -tyylisesti kaksi viikkoa, joten nopeimmat museovieraat ehtivät nähdä sen. Näyttelyssä oli esillä muun muassa seuran muutaman keskeisen puheenjohtajan muotokuvat, kuten Kalle Kuutolan maalaama Wilhelm Porthanin muotokuva (1915), joka näkyy alla olevassa kuvassa oikealla. Kultaseppä Wilhelm Porthan (1844 Kiihtelysvaara–1927 Viipuri) oli seuran ensimmäinen puheenjohtaja 1891–1898.
 |
| Pamaus-Seuran pienoisnäyttelyä 2023. Vasemmalta oikealle: Väinö Rautio: Viipurin linna (1935), Anna Löppönen-Kauhanen: Karjalainen kyläsoittaja (1901), Emil Rautala: M. A. Wilskan muotokuva (1941) ja Kalle Kuutola: Wilhelm Porthanin muotokuva (1915). Kuva: Lappeenrannan museot. |
Seuran kolmannen puheenjohtajan, Juho Lallukan (maalannut Eero Järnefelt 1911), muotokuvaan ja tarinaan siitä, kuinka seuran taidekokoelma pelastettiin sodan jaloista Viipurista, pääset tutustumaan tässä viime vuoden blogikirjoituksessa: Maistiaisia kesän kokoelmanäyttelystä Lappeenrannassa . Sodan ajan yksityiskohtana kerrottakoon myös, että talvisota alkoi Viipurin pamauksen vuosipäivänä 30.11.1939, jolloin pidettiin myös Pamaus-Seuran sääntömääräinen syyskokous.
 |
| Pamaus-Seuran pienoisnäyttelyä 2023. Vasemmalta oikealle: Eero Järnefelt: Juho Lallukan muotokuva (1911), Elias Muukka: Maisema Lemiltä (1911), Pekka Halonen: Maisema (1908) sekä Aarno Karimon kuvituksia Kumpujen yöstä -kirjasarjaan (1929 -1932). Kuva: Lappeenrannan museot. |
Yhdeksi kokonaisuudeksi pienoisnäyttelyyn kokosimme Aarno Karimon (1886 Parikkala –1952 Helsinki) neljä luonnosta, jotka on maalattu Kumpujen yöstä -kirjasarjan kuvitukseksi. Karimon kirjoittama ja kuvittama Kumpujen yöstä -kirjasarja on kaunokirjallinen teos, joka kertoo tarinoita Suomen historiasta. Alla olevissa kuvissa näette luonnoksista kaksi sekä kirjasarjasta lainatut otteet tarinoista, joihin nämä teokset liittyvät.
Aarno Karimo: Kaarle Knuutinpoika lähtee Viipurista Kuninkaan vaaliin (1929–1932)
Teos kuvaa sitä, kuinka Viipurin linnan isäntä Kaarle Knuutinpoika lähtee Ruotsiin kuninkaanvaaliin tavoittelemaan kruunua itselleen.
Ote Aarno Karimon kirjoittamasta Kumpujen Yöstä – suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan, I osa (v. 1953) luku Kaarle Knuutinpoika (alkuperäiset painokset 1929-32):
Toukokuinen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta laivaston lähtiessä. Purjeet pullistuivat, liput liehuivat, rannoilla seisovat sankat joukot huusivat hyvästejään ja onnentoivotuksiaan, ja mukaan päässeet vastasivat. Ritarien komeat varusteet kiilsivät, kauniiden naisten vaipat liehuivat ja paashipoikien posket hehkuivat innosta ensimmäiselle pitkälle matkalle ja etenkin tällaiselle matkalle lähdettäessä.Marski oleili etumaisen, vanhan Haakanan ohjaaman laivan korkealla peräkannella. Äänettömänä ja totisena hän seisoi, katse tähdättynä tuntemattomaan etäisyyteen. Hyvääkö siellä piili vai pahaa, onniko kutsui vai onnettomuus?
 |
| Aarno Karimo: Kaarle Knuutinpoika lähtee Viipurista Kuninkaan vaaliin (1929–1932), öljy kankaalle. Lappeenrannan taidemuseo, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry:n talletuskokoelma. Kuva: Lappeenrannan museot 2022. |
Aarno Karimo: Knut Posse (1929–1932)
Tässä teoksessa Knut Posse noituu Viipurin linnan kellarissa. Valmistamallaan liemellä hän räjäyttää Viipurin linnan tornin. Tarinan mukaan Viipurin pamaus oli 30.11.1495 tapahtunut suuri räjähdys, joka sai Viipuria valloittamassa olleen Venäjän sotaväen kääntymään pois. Joidenkin tarinoiden mukaan linnan puolustusta johtanut Knut Posse olisi saanut räjähdyksen aikaan räjähtävällä seoksella.
Ote Aarno Karimon kirjoittamasta Kumpujen Yöstä – suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan, I osa (v. 1953), luku Viipurin pamaus (alkuperäiset painokset 1929-32):
Iso kattila sillä oli tulella, ja siinä se keitti keitoksiaan. Kalkkia sillä oli iso tynnyrillinen, ja kauhalla se mätti sitä kattilaansa. Toisessa astiassa oli lipeätä. Käärmeitä kiemurteli lattialla, ja nurkissa loikki isoja rupikonnia. Pihdeillä se niitä noukki ja heitteli liemeen. Päällimmäiseksi kaatoi elohopeaa ja sitten hämmenteli. Ja mutisi partaansa loitsujaan.
- ... Ellette usko, niin olkaa uskomatta, mutta sillä liemellään se täräytti tornin ilmaan.
 |
| Aarno Karimo: Knut Posse (1929 - 1932), öljy kankaalle. Lappeenrannan taidemuseo, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry:n talletuskokoelma. Kuva: Lappeenrannan museot 2019. |
Pamaus-Seuran pienoisnäyttely oli esillä pop-up -näyttelynä Lappeenrannan taidemuseolla 4. - 19.5.2023. Kokoelman teoksia tullaan jatkossakin näkemään muun muassa taidemuseon kokoelmanäyttelyissä.
Pamaus-Seuran verkkosivuihin pääset tutustumaan tästä: https://pamaus.fi/
Kirjoittanut Sinikka Myyrä, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo
Kommentit
Lähetä kommentti