Yhdessä ja erikseen

Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen Symbioosi-näyttely Imatran taidemuseossa 

11.4.–2.6.2023  

Jussi Valtakarin ja Antti Ylösen näyttelyssä liikutaan arjessa ja avaruudessa ja pulahdetaan välillä pinnan alle. Vuodesta 2015 alkaen yhteisteoksia tehneet kuvanveistäjät ovat kehitelleet teoksilleen symbioottisen suhteen, jossa toinen täydentää toista. Näyttelyssä on esillä myös taiteilijoiden itsenäisiä teoksia, Valtakarin pienoishahmoja ja piirustuksia sekä Ylösen valokuvia. 

Valokuvassa metallinen pinta, jossa kulumia kuten halkeama ja ruostetta, erilaisia ajan jälkiä kuten piirrosviiva.

Antti Ylönen, Kitakata 12.11.2015 klo 11.10.22, mustesuihkutuloste alumiinikomposiitille.

Ensimmäisenä Imatran taidemuseon näyttelysalissa on vastassa Valtakarin ”veistospuisto”, teosjalustoille kohotetut arjen sankarit ja antisankarit. Sotilaspastori ja Sukupuoli -nimiset teokset haastavat katsojan pohtimaan omia ja yleisiä ennakko-odotuksia ja asenteita suhteessa sukupuoleen ja sen representaatioon. Keppinsä kanssa matkaa taittava Sokea skini puolestaan kommentoi rasismia; miten käy ennakkoluulojen, jos ei näe, kuka on musta ja kuka valkoinen? 

Jussi Valtakarin veistoksien kanssa voi ja kannattaakin tehdä lähempää tuttavuutta; mitä lähemmäs hahmoa menee, sitä enemmän hienoja yksityiskohtia erottuu. Muun muassa Mustatuntuu -veistoksen mustiin puetun miehen leveä hymy ja partakarvat erottuvat vasta pienoishahmoa silmästä silmään katsoessa. 

Puuveistos, eli mustiin puettu mies, pienoishahmo, jolla leveä hymy ja partakarvat.
Jussi Valtakari, Mustatuntuu, 2021, koivu, akryyli ja lyijykynä. Kuva: Sanna Ojanne.

Tietyllä tavalla sama logiikka pelaa myös Antti Ylösen valokuvissa; Ylönen on lähestynyt kameransa kanssa kaupunkiympäristöstä bongaamiaan kiinnostavia kohteita kuvaten läheltä yksityiskohtia rakennuksista, joita sammaleet ja jäkälät ovat alkaneet lahottaa ja ruoste raiskata. Kuviin on tallentunut näkymiä maailmalta: Kitakatasta Japanista, Roomasta, Rudkøbingistä Tanskasta. Kuvat ovat kouriintuntuvan kolmiulotteisia, erityisesti Kitakata-kuvia on pakko katsoa sivulta vakuuttuakseen siitä, että kyseessä todella on valokuva, eikä metallinen kohouma seinässä. 

Scifi-teema on vahvasti läsnä taiteilijoiden yhteisteoksissa, kuten näyttelytilassa roikkuvassa Asteroidissa tai They have landed -teoksessa, jossa otetaan vastaan vieraita ulkoavaruudesta. Siirtokunta-veistokseen on sijoitettu yhteiskunnallinen läpileikkaus karaokelaulajista ja auringonpalvojista presidentti Tarja Haloseen ja taidemaalari Helene Schjerfbeckiin. Kaiken kruunaa Helmi, jokihelmisimpukan sisällä seisova, kauppakassejaan kantava arjen Afrodite, jonka elämä on hionut särmikkääksi. 

Järvihelmisimpukan sisällä kauppakassejaan kantava pienoishahmo. Puuveistoksia.
Jussi Valtakari ja Antti Ylönen, Helmi, 2020, puu, väri. Kuva: Sanna Ojanne.


Sanna Ojanne

kirjoittaja on Imatran taidemuseon intendentti 

sanna.ojanne(at)imatra.fi





Kommentit