Näin kaunista

Ryijyjä ja keramiikkaa Tuomas Sopasen kokoelmasta Poikilossa 31.8.2025 asti 

Näin kaunista -näyttelyssä on esillä ryijyjä ja keramiikkaa keräilijä Tuomas Sopasen kokoelmasta.
Kuva TAVATON Madia/Timo Tuviala.

Näin kaunista -näyttelyä alettiin sovitella Tuomas Sopasen ja Poikilo-museoiden aikatauluihin jo vuonna 2019. Silloin Kouvolan taidemuseossa oli Aino ja Aura Kajaniemen näyttely Iholla, johon keräilijä, emeritusprofessori Tuomas Sopanen tuli tutustumaan. Museon näyttelytila teki vaikutuksen Sopaseen, ja ajatus yhteistyöstä ja näyttelystä jäi itämään. Idean ja toteutuksen väliin jäivät Sopasen ryijykokoelmasta Taidehalliin koottu näyttely Kudottua kauneutta – suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa marraskuusta 2020 toukokuuhun 2021, koronavuodet sekä kokoelman osan Japanin kiertue vuosina 2023–24.  

Irma Kukkasjärvi on yksi ryijytaiteen uudistajista. Hän käsitteli ryijyä veistosmaisesti. Seinällä oikealla olevat ryijyt Riva ja Syyssonaatti ovat reliefimäisiä. Aino Kajaniemi on puolestaan tehnyt kolmiulotteisia tekstiili-installaatioita, joista esimerkkinä on lattialla oleva Suru-teos.
Kuva TAVATON Madia/Timo Tuviala.

Tuomas Sopasen ryijykokoelma on Suomen suurin yksityinen ryijykokoelma. Näin kaunista -näyttelyn avautuessa kokoelmaan kuului 739 ryijyä 1700-luvun lopun kansanomaisista ryijyistä nykypäivän moderneihin ryijyihin. Sopasen keräily alkoi vähitellen. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1980 hän sai sisareltaan lahjaksi Liekki-ryijyn. Ensimmäisen ryijyn Sopanen osti 1997, ja 2000-luvun alussa hänellä oli noin 25 ryijyn kokoelma, josta koottiin näyttely Heinolan taidemuseoon. Innostus ryijyjen keräilyyn alkoi varsinaisesti tuosta näyttelystä. Sopanen on kertonut, että näyttely herätti hänet ajattelemaan ryijyn kehityskaarta vene- ja sänkypeitosta taidetekstiiliksi. Hän halusi kokoelman, jolla pystyisi kertomaan ryijyn koko historian. 

Ryijyt eivät olleet Sopasen ensimmäinen keräilykohde. Ostaessaan antiikkiliikkeistä ja huutokaupoista keramiikkaa ja lasiesineitä hän oli kiinnittänyt huomiota myynnissä olleisiin upeisiin tekstiileihin ja ryijyihin. Keramiikkateoksia Sopasen kokoelmaan kuuluu noin 350 kappaletta. Ryijyjen ja keramiikan lisäksi Sopasen keräilykohteita ovat Dora Jungin tekstiilit, Kelim-matot, perinteiset heimokorut sekä suomalainen taidegrafiikka. Meni pitkään ennen kuin Sopanen alkoi puhua keräilystä. Designin hankkiminen oli ensisijaisesti oman elinpiirin kaunistamista ja rikastamista kauniiden esineiden avulla.

Keramiikka on yksi Tuomas Sopasen keräilykohteista. Kuvassa keskellä on Kyllikki Salmenhaaran teoksia, joita Sopanen hankki kokoelmaansa ensimmäisenä. Kuva Valokuvaus Teija K/Teija Korhonen.

Etualalla on Annikki Hovisaaren ja Liisa Tarnan keramiikkaa. Esineissä on käytetty vahvaa, rosoista massaa ja maanläheisiä värejä. Kuva Valokuvaus Teija K/Teija Korhonen.

Näyttelyn kuratointiin osallistuivat Tuomas Sopasen lisäksi varkautelainen keraamikko Leena Mäki-Patola ja Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo. Teosten valintaa ja näyttelyn kuratointia helpotti suuresti se, että kokoelmat ovat hyvässä järjestyksessä. Ne on numeroitu, ja esineistä on hyvälaatuiset kuvat. Ryijyjen kuratointi toteutettiin kokonaan kuvien perusteella. Ryijyjä säilytetään rullalla suojapusseissa, joten niiden läpikäyminen olisi ollut iso urakka. Keramiikkaesineiden kohdalla alustava kuratointi tehtiin kuvien avulla, mutta lopullisesti näyttelyyn tulevat keramiikkaesineet valittiin kokoelman äärellä näyttelyssä käytettävien tasojen määrää ja tilaa ajatellen. Kuraattoriryhmän yhteistyö oli koko prosessin ajan keskustelevaa, vaihtoehtoja eri näkökulmista pohtivaa ja erinomaisen sujuvaa. 

Maija Lavonen etsi koko uransa ajan uusia ilmaisutapoja ja otti käyttöön erilaisia materiaaleja. Sininen ryijy ja Kelta-oranssi ryijy ovat vuodelta 2016. Pikkuryijy on valmistunut vuonna 2015. Yksityiskohta on Kelta-oranssista ryijystä. Kuvat TAVATON Madia/Timo Tuviala

Näin kaunista -näyttelyssä esillä olevat 73 ryijyä edustavat suomalaista modernia ryijytaidetta 1950 luvulta 2020-luvulle. Ne ovat 33 eri ryijytaiteilijan suunnittelemia. Ryijyjen rinnalla on nähtävänä 113 Sopasen keramiikkakokoelmaan kuuluvaa esinettä, jotka edustavat 26 keraamikon teoksia. Keramiikkaan Sopasella on henkilökohtainen suhde. Hän dreijaa ja kokeilee mielellään erilaisia lasitteita ja polttaa ne omassa sähkö- tai kaasu-uunissaan. Näyttelyssä on esillä valikoima myös hänen omia teoksiaan. Niistä osa on valmistunut tähän näyttelyyn. 

Tuomas Sopanen tekee myös itse keramiikkaa, hän dreijaa ja kokeilee erilaisia lasitteita. Uusimmat esineet valmistuivat vain muutama viikko ennen näyttelyn avajaisia. Kuva Valokuvaus Teija K/Teija Korhonen

Näyttelyn varhaisimmat ryijyt edustavat valööriryijyjä. Niiden abstraktit kuva-aiheet ja jopa sadoissa sävyissä hehkuvat värit viittaavat usein luonnon ilmiöihin. Nähtävänä on lisäksi esimerkkejä veistoksellisista ryijyistä sekä ryijytaidetta uudistaneita materiaalikokeiluja. Uusimmissa ryijyissä on käytetty kierrätysmateriaaleja. Myös keramiikkateoksissa näkyy taiteenlajin kehittyminen vuosikymmenten aikana. Uniikeissa teoksissa on käytetty hyvin erilaisia savimassoja ja lasitteita, pinnankäsittelytapoja ja polttomenetelmiä.

Keramiikan ja ryijyjen rinnastaminen on luontevaa, sillä se muistuttaa taiteenlajien yhteen punoutuneesta historiasta. Molemmat ovat taidemuotoja, joissa kokemisen ja mielikuvan voima on vahva. Ryijy- ja keramiikkataiteeseen liittyy aineellisia, elämyksellisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Näitä teoksia voimme kokea useilla aisteillamme ja kuvitella käsillä tekemisen tunnun.

Näin kaunista -näyttelyssä on esillä kuusi Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin ryijyä. Simberg-Ehrströmille värit olivat suunnittelun lähtökohta. Hänen ryijyilleen ovat tyypillisiä hienostuneet värisiirtymät ja häilyväreunaiset värikentät. Kuva TAVATON Madia/Timo Tuviala

Kirjoittaja on Kouvolan taidemuseo Poikilon intendentti Mari Lehtosalo.