Taidekokoelmia julkisissa tiloissa

Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluu lähes 3000 teosta, joista suurin osa viettää aikaansa lepäämällä museon säilytystiloissa. Teoksia noudetaan säilytystiloista omiin kokoelmanäyttelyihin ja lainaksi muiden museoiden näyttelyihin. Lappeenrannan kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia voi nähdä kuitenkin myös muualla kuin museonäyttelyissä. Teoksiin saattaa törmätä kaupungin julkisissa tiloissa, kuten kirjastoilla tai kouluilla, sillä niitä voidaan sijoittaa kaupungin eri toimipisteisiin. Kaupungin toimipisteet voivat pyytää museolta teoksia sijoitettavaksi, jos teoksille löytyy turvallinen paikka.


Kuvassa on 9 henkilö, joista 8 istuu ja he ovat kääntyneenä seisojan puoleen. Väki on vanhempaa ja seisoja on naisoletettu. Huoneessa on tulien lisäksi pöytiä ja seinällä taidetta.
Vanhasta valokuvasta näkyy, että kaupungin taidekokoelmaan kuuluva Unto Pusan maalaus Sellane ol’ Viipuri (1971) on ollut Lappeenrannan kaupunginkirjaston seinällä jo vuonna 1976. Kuva: Aarne A. Mikonsaari 1976 / Lappeenrannan museot. 


Tänä syksynä olemme sijoittaneet museolta yhden teoksen kaupunginteatterilla olevaan työhuoneeseen. Muutamista antamistamme vaihtoehdoista teoksen vastaanottaja valitsi huoneeseensa Eeva Vesterisen Teatteritaikaa I -maalauksen (1982), mikä sopiikin oivallisesti paikalleen ilahduttamaan työpäiviä. 


Kuvassa on tuoli, pyöreä pöytä, jossa on ruukussa oleva punainen kukkakimppu sekä seinällä pääasiallisesti punaisen värinen taulu.
Eeva Vesterisen teos Teatteritaikaa I (1982) on sijoitettu kaupunginteatterin hallintopäällikön työhuoneeseen. Kuva: Eveliina Kunttu 2023. 


Taideteosten sijoittamisessa julkisiin tiloihin täytyy ottaa huomioon muutamia seikkoja, että niiden esilläolo on turvallista ja ne säilyvät hyvänä. Teokset eivät saa olla vaarassa pudota tai tulla esimerkiksi tönityiksi. Jatkuva auringonvalokin tekee vuosien mittaan tuhoja, joten valittavan paikan tulee olla suojaisa. Museolla täytyy pysyä myös tieto teoksen sijainnista, minkä takia teosta ei saa siirtää pois paikaltaan museon tietämättä. Teoksen tuoman ilon vastapainoksi sen vastaanottava toimipiste sitoutuukin osaltaan huolehtimaan teoksen turvallisuudesta.  


Kuvassa on kolme taulua, jotka ovat vieretysten ja joiden väriä on hempeä ja utuinen. Kuvan alaosassa on pöytä ja tietokoneen musta ruutu.
Janette Holmströmin teokset Keskustelua aamuhämärän kanssa XII, XIII ja XIV (2012) on sijoitettu museon toimiston työhuoneeseen. Kuva: Lappeenrannan museot 2023. 


Taidemuseotyötä Ylämaalla 


Käytännössä jokaisella kunnalla on olemassa oma taidekokoelmansa riippumatta siitä, onko kunnalla omaa taidemuseota. Tänä syksynä kävimme tekemässä ajantasaisen inventoinnin Ylämaan entisen kunnan teoksista jotka on luetteloitu Ylämaan kunnan aikana, mutta joita ei vielä ollut merkitty museon sähköiseen kokoelmahallintajärjestelmään. Syynä tähän uuteen inventointiin on Ylämaan ja Lappeenrannan kuntaliitos vuodelta 2010, jonka takia Ylämaan teokset kuuluvat nykyisin Lappeenrannan kaupungin kokoelmaan. 

Teimme inventointia Ylämaan koululla ja sen yhteydessä olevalla kirjastolla. Kokoelmaan kuuluu muun muassa useita Antti Muukan (1896 – 1970) ja Toivo Vattusen (1899 – 1976) öljymaalauksia. Alla muutama kuva kokoelman inventointityöstä, jonka yhteydessä jokainen teos valokuvattiin ja sen tiedot kirjoitettiin museon sähköiseen järjestelmään.  


Kuvassa on muutamia tauluja, jotka nojaavat lattialla tai pöydän päällä seiniin tai pöytiin.
Taidemuseon kenttätyöpäivä Ylämaalla. Ensin nostimme inventoitavat teokset esille valokuvausta ja luettelointia varten. Kuva: Lappeenrannan museot 2023. 


Kuvassa on taulu, joka sijaitsee pöydällä ja jota kuvataan. Taulussa on kaksi ihmishahmoa ja taustalla on maata sekä sinistä pilvistä taivasta. Joku on ottamassa kuvaa taulusta.
Toivo Vattusen Maamiehen rukous (1961) -teoksen valokuvaaminen käynnissä Ylämaan koululla. Kuva: Lappeenrannan museot 2023. 


Kuvassa on taulu työtä tekevästä ihmisestä. Taulu nojaa verkkomaista aitaa/seinää vasten. Naispuolinen henkilö on kädet lähellä taulua..
Valokuvaamisen ja luetteloinnin lopuksi kiinnitimme jokaisen teoksen taustapuolelle teoslapun, johon on merkitty teoksen tekijän ja teosnimen lisäksi sen inventointinumero, koko ja tekniikka. Tämä kuva on otettu Toivo Vattusen teoksen taustapuolelta - maalauksen takaa löytyi toinenkin Vattusen teos. Taiteilija on siis kierrättänyt maalauspohjansa uudelleenkäyttöä varten. Kuva: Lappeenrannan museot 2023. 


Ylämaan kirjastolle toivottiin vaihtelun vuoksi myös uutta sijoitusteosta. Lähitulevaisuudessa museon kätköistä viedäänkin Ylämaalle yksi teos, joka aiotaan ripustaa kirjaston lasten nurkkaukseen. 


Kuvassa on korkea avara tila sekä kirjahyllyjä, pöytä ja tuoleja. Keskellä on vihreä pienempi kirjahylly.
Lähitulevaisuudessa museolta viedään Ylämaalle uusi sijoitusteos, joka ripustetaan kirjastolle. Vaihdossa toinen teos viedään säilytystiloihin lepäämään. Kuva: Lappeenrannan museot 2023. 


Kirjoittanut Sinikka Myyrä, Lappeenrannan taidemuseon kokoelma-amanuenssi. 


Kommentit

Lähetä kommentti