Kuin vettä vaan

Johanna Rytkölän veistoksia. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse Lehtinen

Kuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Johanna Rytkölän keraamisille veistoksille on tunnusomaista positiivisuus, selkeä muotokieli, raikkaat värit ja pyrkimys vangita liikettä veistokselliseen muotoon. Teoksia voisi verrata runoihin ja tarinoihin. 

Mieleenpainuvat kokemukset ja pienet arkihetket saavat Rytkölän tarttumaan luonnoskynään ja luonnosten jälkeen saveen. Savea hän rakentaa mankeloimalla tai muotoilemalla kerros kerrokselta materiaalinaan useimmin kivitavarasavea, jonka pinta jättää työstön jäljet näkyviin. Työ etenee hitaasti. Valmiille teoksille ominaisen ulkoasun antavat värit ovat tärkeä osa tarinaa. Pinnan jäljet korostuvat patinoimalla. Rytkölä maalaa savelle pohjavärin tai värit ja raakapolton jälkeen värien ja pinnan työstö jatkuu. Joihinkin teoksiin hän lisää lopuksi lasia tai kultaa. 

Metallin taideteoksiin toivat isosetä Leo Leinon (1888–1954) perinnöksi jääneet messinkiset osat. Taidetakoja Leino oli Rytkölän isoisän veli. Isoisän isä taas oli kivityömies Karl Victor Leino (1852-1906), jonka firma valmisti mm. Ateneumin sisääntuloaulan portaikon. 

Vesi oli teosten aiheissa ja olemuksessa mukana Rytkölän veistoksissa jo vuonna 1988 debyyttinäyttelyssä Helsingissä Galleria Brondassa. Italian matkoilla Rytkölä tutustui etruskien keramiikkaan. New Yorkissa hän haltioitui Manhattanin pilvenpiirtäjistä, niiden valoista ja metropolin mahtavuudesta. Monet hänen teoksistaan ovatkin pitkiä ja kapeita. 

Vesikehän ympäröimä Kymenlaakson museossa on Johanna Rytkölän tähän asti laajin yksityisnäyttely. Sen suurin teos on 2,66 metriä korkea Syvänteen kuningatar, joka on valmistettu Posiolla Arktisen keramiikkakeskuksen residenssissä. Uusimmat teokset ovat valmistuneet vuonna 2023.

Johanna Rytkölän veistoksia. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse Lehtinen

Näyttelyn nimessä olevaan vesikehään eli hydrosfääriin kuuluvat kaikki maailman vesivarat: meret, järvet, joet, pohjavesi ja jäätiköt, sekä ilmakehään ja kasvillisuuteen sitoutunut vesi. Hydrosfäärissä tapahtuu veden kiertokulkua paikasta ja olomuodosta toiseen. Valtameret peittävät 70,8 prosenttia Maan pinta-alasta. Maan vesivaroista suolatonta vettä on vain 2,5 prosenttia, josta suurin osa on jäätiköissä. 

Vettä sataa, valuu, haihtuu ja imeytyy paikasta toiseen. Veden kiertokulku kuvaa veden olomuodon muutoksia, sekä liikettä vesikehässä. Vesi on elämän perusehto, kehomme koostuu suurelta osin vedestä. Yksi tämän päivän suurimmista ongelmista on ihmisen aiheuttama veden saastuminen. Lisäksi monilla maapallon alueilla pohjavesivarat ovat vähentyneet huolestuttavasti ja pintavesivaroja käytetään niitäkin liikaa. 

Taiteilijasta

Kuvanveistäjä - keramiikkataiteilija Johanna Rytkölä (s. 1956 Helsinki) asuu ja työskentelee Vantaan Hämevaarassa. Hän opiskeli vuosina 1977 - 1986 Taideteollisessa korkeakoulussa

Kuvaamataidon opetuksen laitoksella ja Keramiikkataiteen laitoksella ja on Taiteen maisteri (TaM).

Rytkölän julkisia töitä ovat mm:

Tampereen poliisitalon Sorin sisääntuloaukion taideteos “Riemumuuri” 1991 - 1993

Katriinan sairaala, neljän teoksen kokonaisuus, Vantaa, 2018

Vesikehän ympäröimä. Johanna Rytkölän veistoksia vuosilta 2013–2023.

19.1.-14.4.2024 Kymenlaakson museossa, Kotkassa

Mirkka Kallio

Kirjoittaja on Kymenlaakson museon amanuenssi