Lappeenrannan taidemuseossa esillä oleva Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi -näyttely juhlistaa Sirkka-Liisan 50-vuotista taiteilijauraa. Näyttely esittelee takautuvasti tämän tuotantoa aina 1960-luvulta tähän päivään asti. Näyttelyn vanhin työ on vuodelta 1964, jolloin Sirkka-Liisa oli vielä opiskelijana Kuvataideakatemiassa. Uusimmat teokset puolestaan ovat viime vuodelta.
Näyttelyssä konkretisoituu Sirkka-Liisan pitkän uran eri
vaiheet ja taiteellinen tuotteliaisuus sekä se, miten hän on onnistunut
uusiutumaan taiteilijana. Hän on aloittanut 1960- ja 70-luvuilla konkretismista
ja osin esittävästä muotokielestä, liikkunut siitä veden kuvaukseen ja
pastellimaalauksiin 1980-luvulla, meren ja simpukoiden tematiikan kautta 2000-luvulle
ja Amatsonin sademetsien innoittamiin kukka- ja kissaeläinaiheisiin
temperamaalauksiin. Sirkka-Liisan uraa leimaakin uskallus vaihtaa tyylejä ja
tekniikoita ennakkoluulottomasti. Hän itse onkin todennut, että kuvan
rutinoituminen on merkki elämättä jättämisestä.
 |
| Yksityiskohta teoksesta Kolibrien koti, 2017 |
Sirkka-Liisalla on vahvat siteet Kaakkois-Suomeen, sillä hän
on syntynyt vuonna 1943 Kouvolassa ja hänellä on kesäateljee Luumäellä, jossa
hän on maalannut 1980-luvulta lähtien. Hän on kuitenkin myös kosmopoliitti,
jonka elämässä matkustelu ja ulkomailla asuminen ovat olleet isossa osassa. Hän
rakensi Perun sademetsään ateljeen miehensä Osmon kanssa ja on matkustellut
laajalti muun muassa Aasiassa ja Afrikassa. Sirkka-Liisa on lisäksi opettanut
taidetta ulkomailla ollessaan. Nicaraguassa hän esimerkiksi opetti
paikallisille taiteilijoille luonnonmukaista maalaustekniikkaa ja luonnosta
saatavien pigmenttien käyttöä.
Sirkka-Liisan voi sanoa siirtäneen elämänkokemuksensa taiteeseensa.
Hänen itsensä mukaan ”Taulu on ajatus minusta. Töitään ei voi selittää, mutta
elämäänsä kyllä”. Sirkka-Liisan teokset ovat usein mielenmaisemia, joilla on
pohja todellisuudessa, mutta jotka on kuitenkin maalattu ilman suoraa mallia.
Esimerkiksi merikuvauksia hän on maalannut ateljeessaan oleiltuaan meren
äärellä ja eteläamerikkalaiset kissapedot hän on nähnyt eläintarhassa turvallisen
etäisyyden päästä.
Sirkka-Liisan teokset herättävät katsojassa ihastusta värien
käsittelyllään ja aiheiden herkkyydellään. Katsojan on helppo antautua teosten
luomalle sademetsien hämyiselle tunnelmalle ja kuulla aaltojen liplatus
mielessään. Nyt Lappeenrannan taidemuseossa esillä olevien teosten värimaailma
on välillä herkkä, välillä lyyrinen ja aina sointuva. Sirkka-Liisan värien taju
onkin vertaansa vailla ja hänen kätensä jälki pehmeän utuinen. Hän on lisäksi
erittäin taitava valon kuvaaja ja hänen tekniikkansa on varma.
Sirkka-Liisan teokset sopivat erinomaisesti yhteen ulkona
heräilevän luonnon tulevan keväisen väriloiston kanssa ja näyttelyä kannattaa ehdottomasti
tulla katsomaan matkankin päästä. Tutustuminen näyttelyyn on mahdollista
3.6.2018 asti.
 |
| Näyttelysalissa pastellitöitä 1980-luvulta. |
Kirjoittaja on amanuenssi Elisa Lindell Lappeenrannan taidemuseosta.
Kommentit
Lähetä kommentti