Nuorten naisten sunnuntainen vierailu - Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa

Hyvästijättö 1913, pastelli, Lappeenrannan taidemuseo

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu- Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa

Juho Rissasen tekemät seinämaalausluonnokset kertovat tarinaa Viipurilaisen kauppiaan kiinnostuksesta taiteeseen sekä Juho Rissasen kehityksestä kansankuvaajasta monumentaalimaalariksi. Teokset ovat esillä pitkästä aikaa ja niihin pääsee tutustumaan Lappeenrannan taidemuseossa 15.9.2018–6.1.2019.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu oli tilaustyönä toteutettu kolmiosainen seinämaalaus, jonka Wilhelm Hackman tilasi Juho Rissaselta (1873–1950) uuteen asuntoonsa Hackmanin taloon. Talon rakentaminen oli aloitettu vuonna 1907 ja arkkitehteina toimivat Uno Ullberg ja Axel Gyldén. Lähistöllä olevat linnoitus ja Viipurin linna on otettu rakennuksessa huomioon sen koon ja materiaalivalinnan suhteen. Korkeus esimerkiksi rajoitettiin kahteen kerrokseen ja julkisivu on tehty karkeaksi veistetystä punaharmaasta graniitista. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsivat Hackman & Co:n liiketilat sekä asuinhuoneisto. Wilhelm Hackman asui yläkerroksessa. Wilhelm Hackman (1842–1925) oli viipurilainen kauppaneuvos sekä vuodesta 1879 Hackman & Co:n pääjohtaja. Hackman vaikutti monilla yhteiskuntaelämän aloilla, hän oli muun muassa valtiopäiväedustaja, Viipurin kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja, teollisuusmies sekä hyväntekijä ja taiteiden suosija. Juho Rissasen ohella Hackman toimi mesenaattina muun muassa kuvanveistäjille Johannes Takanen ja Walter Runeberg sekä säveltäjä Jean Sibeliukselle.

Hackmanin talo, Etelä-Karjalan museo

Vastaanotto puutarhassa II, 1913 pastelli. Lappeenrannan taidemuseo

Kolmiosainen teos Nuorten naisten sunnuntainen vierailu valmistui lähellä Pariisia, Saint-German-en-Layessä tehtyjen luonnosten pohjalta. Rissanen oleskeli Ranskassa Wilhelm Hackmanin taloudellisen tuen turvin. Vasemmanpuoleinen teos oli nimeltään Lähtö veneellä, keskimmäinen Vastaanotto puutarhassa ja oikeanpuolimmainen Hyvästit. Kokonaisuus oli suurikokoinen, keskimmäinen teos oli 135x360 cm ja sivuilla olleet 135x200 cm. Nyt esillä olevat, säilyneet luonnokset ovat hieman pienempiä kuin lopullinen työ, mutta muuten sitä vastaavat. Wilhelm Hackman oli ollut tyytyväinen Rissasen hänelle lähettämiin luonnoksiin, ja Rissanen lupasikin pitää huolen, jotta sama runollisuus säilyisi myös lopullisissa teoksissa. Valmiin työn Rissanen maalasi paikan päällä Viipurissa vuoden 1913 kevättalvella. Se riippui Wilhelm Hackmanin asunnon yläaulassa, hallin seinällä. Työ tunnetaan myös nimellä Vieraissa käynti. Teoksissa näkyy Rissasen uusi tyyli ja Maurice Denisin vaikutus. Niiden värimaailma on aiempaa kirkkaampi ja pehmeämpi, lisäksi teoksissa nähtävä koristeellisuus ja runollisuus ovat peruja Denisin opetuksista. Rissasella oli teoksissa mallina Pariisista löytämäänsä espanjalaissyntyinen nainen, johon hän oli hyvin tyytyväinen. Hän käyttikin melkein yksinomaan samaa mallia kaikkiin naishahmoihin. Naisten kasvojen piirteet eivät ole tunnistettavat, vaan enemmän luonnosmaiset. Vain siis nyt näytteillä olevat luonnokset ovat säilyneet, sillä vaikka suomalaisten sotilaiden kerrotaan Toisen maailmansodan aikana leikanneen teokset kehyksistään ja ottaneen ne mukaansa, ovat ne kuitenkin sodan aikana hävinneet. Teokset omisti Suomen Kulttuurirahasto, Herman ja Maija Paavilaisen säätiö. Teokset talletettiin Lappeenrannan taidemuseoon vuonna 1984 ja vuonna 2007 Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti teokset taidemuseolle.

Lappeenrannan taidemuseon sali, jossa Juho Rissasen töitä esillä syksyllä 2018. Lappeenrannan taidemuseo

Lisätietoa niin Juho Rissasesta, Hackmanin talosta kuin Wilhelm Hackmanista löydät näyttelystä. Nuorten naisten sunnuntaisen vierailun lisäksi näyttelyssä on esillä myös kolme muuta Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa Juho Rissasen teosta, Naiset rannalla, Kylpijät (1914) sekä Piirtäjä (1920). Myös Wilho Sjöströmin maalaama Wilhelm Hackmanin muotokuva on näytteillä.¨

Kirjoittaja on Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Elisa Lindell