 |
| Kotkan kaupungin omistuksessa on Aatos Erkon lahjoittama gravyyri Kustaa III:sta. Kaiverruksen on tehnyt Per Gustaf Floding (1731-1791) ja se on vuodelta 1782. Grafiikka on tehty Lorenz Pasch nuoremman maalauksen mukaan. Teos on sijoitettu kaupungintalolle. |
Serkukset Ruotsin Kustaa III (1746-1792) ja Venäjän hallitsija Katariina II (1729-1796) kävivät sotaa kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta ja sen tapahtumat sijoittuivat suurimmilta osin Kymijoen ympärille, valtakuntien rajalle. Sota päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa.
Lukuisten yhteenottojen jälkeen ratkaisevaksi muodostui Ruotsinsalmen toinen meritaistelu, joka käytiin nykyisen Kotkan edustalla 9. ja 10. heinäkuuta 1790. Kustaa III oli tässä taistelussa mukana ja Ruotsin saaristolaivastoa komensi Carl Olof Cronstedt. Katariinan edustajana venäläisiä johti Nassau-Siegenin prinssi Carl Heinrich.
Kustaan voittoisan taistelun ikuisti Johan Tietrich Schoultz (1754-1807). Hän oli liittynyt vuonna 1776 armeijaan. Tätä ennen hän oli todennäköisesti ollut maalarinkisälli, mutta akatemian matrikkeleista hänen nimeään ei ole löydetty.
Armeijassa Schoultz koulutettiin piirtämään marssi- ja tiedustelukarttoja. 1786 hänet ylennettiin korpraaliksi ja 1788 hän sai komennuksen kaleeriin nimeltä Kalmar, josta 1789 hän siirtyi Svärdsorden-kaleeriin. Vuonna 1790 hän toimi tykkijunkkarin nimikkeellä Seraphimsordenissa. Nykytermein Schoultz toimi piirtävänä sotareportterina. Hän osallistui sotaan Porkkalassa Kalmarilla ja Seraphimsordenin mukana hän osallistui Haminan, Viipurin ja Ruotsinsalmen taisteluihin.
Teoksissaan Schoultz on kuvannut monia kiinnostavia yksityiskohtia, kuten Kustaan kuunari Amphionia, joka oli kuninkaan asuinpaikka sodan aikana. Yksi maalaus on toteutettu Ruotsinsalmen toisen taistelun alusta, toinen taistelun lopusta, jossa kuvataan venäläisten joutuminen epäjärjestykseen, sekä uponnut fregatti Nikolai. Maalauksissa näkyvät Varissaari ja Santakari, joiden väliin Ruotsin pääjoukot sijoittuivat.
Tyylillisesti Johan Tietrich Schoultzia on vaikea luokitella. Hänen maalaustensa tietynlainen naivismi johtunee akateemisen koulutuksen puutteesta. Tosin samansuuntaista maisemakuvaa voidaan löytää hänen aikalaisensa Elias Martinin (1739-1818) tuotannosta. Martin oli Suomenlinnassa piirustuksenopettajana 1760-luvulla ja sen jälkeen toimi maisemamaalauksen professorina Tukholman taideakatemiassa.
Vuosina 1803-1804 Schoultz maalasi aiemmista teoksistaan 15 kopiota. Teosten tilaajan, amiraali Baltzar Bogislaus von Platenin poika, kreivi Baltzar Julius von Platen, lahjoitti ne Kuninkaalliselle merisotakoululle (Kungliga Sjökrigsskolan).
Kustaa IV Adolf omisti 15 Schoultzin maalausta. Hän vei ne vallasta luopumisensa jälkeen Saksaan, josta ne joutuivat Saksin hallitsijoille. Vuonna 1918 ne ostettiin Ruotsiin (Sjöhistoriska museet).
25 maalausta, jotka omisti Kaarle XIII ja sitten Kaarle XIV Juhana, päätyivät Kansallismuseoon ja sitten Rosersbergin linnaan. Schoultzin maalauksia on myös Karlskronassa Kuninkaallisessa tiedeakatemiassa (Örlogsmannasällskapet), sekä meriupseerien seurassa Tukholmassa (Sjöofficerssällskapet), sota-arkistossa ja Suomessa Kansallismuseossa.
Ruotsissa olevat Schoultzin taideteokset luetteloitiin vuonna 1932. Silloin todettiin, että 78 maalausta kaikista 82 luetteloidusta käsitteli Kustaan sotia.
Kirjoittaja on amanuenssi Mirkka Kallio Kymenlaakson museosta
 |
Ruotsinsalmen toinen taistelu oli Itämeren suurin
meritaistelu, johon osallistui yli 500 alusta. Heinäkuun 10. päivän
maalauksessa Kustaa III esikuntineen seuraa taistelua saaresta. Schoultzin
maalaukset ovat Ruotsin Kansallismuseon kokoelmassa.
|
 |
Ruotsinsalmen taistelua käsittelevän Shipwrecks and Sea
Battles -seminaarin osallistujia Ruotsinsalmen vesillä 12.6.2019.
Nykypäivän Varissaari mereltä katsottuna.
|
Johan Tietrich Schoultzin maalauksia voi ihailla osoitteessa
https://www.europeana.eu/portal/fi/search?q=Johan+Tietrich+Schoultz
Kommentit
Lähetä kommentti