Ruotsinsalmi palaa! Oolannin sota Kotkassa

Berndt Abraham Godenhjelm
Ruotsinsalmi poltetaan, kohtaus "Oolannin sodasta" 1855, Kansallisgalleria

Berndt Abraham Godenhjelm (1799-1881) on maalannut aiheen Ruotsinsalmi poltetaan, kohtaus ”Oolannin sodasta” 1855. Teos on Kansallisgallerian kokoelmissa. Godenhjelm sai sen valmiiksi vuonna 1856.

Godenhjelm toimi johtajaopettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1848-1869. Hän oli 1800-luvun keskeisiä alttaritauluja maalanneita taiteilijoita, Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsen ja Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan jäsen 1852–1868. Hän opiskeli ensin varatuomariksi ja siirtyi kuvataiteen pariin muiden opiskeluidensa ohella. Pietarin taideakatemiassa hänen opettajansa oli Nikolai Utkin. Siellä Godenhjelm maalasi akateemisia historiamaalauksia, mutta myöhemmässä tuotannossa oli esillä romantiikan ajan tunteellisuus. 

Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Oolannin sota -laulun. 1850-luvulla kirjoitettua laulua julkaistiin myöhemmin runsaasti koulujen laulukirjoissa ja sitä on laulanut mm. Tapio Rautavaara.  Laulun aihe, Krimin sota eli Itämainen sota, oli Venäjän ja Osmanien valtakunnan välinen. Britannia ja Ranska päättivät vuosina 1854-1856 tukea osmaneja, sillä he halusivat ehkäistä Venäjän laajenemisen Balkanille. Ruotsi pysyi puolueettomana peläten myöhempää kostoa. Oolannin sodan tarkoituksena oli tehdä Venäjän laivasto Itämerellä kyvyttömäksi ja häiritä kauppaa tuhoamalla rannikkopuolustuslinnakkeet ja kauppamakasiinit. Vahingosta huomattava osa kohdistui Suomeen.

Brittiläis-ranskalainen laivasto-osasto, joka oli silloisten mittapuiden mukaan nykyaikainen höyrykäyttöisine aluksineen, lähti kohti Suomea maaliskuussa 1854. Kesällä he iskivät Ahvenanmaalle ja Pohjanlahdelle. Kokkolalaiset torjuivat englantilaisen laivaston maihinnousun ja odotettavissa olleen kaupungin tuhopolton, mistä on kirjoitettu mielenkiintoinen sarjakuvakirja Engelsmannit tulevat! (Ville Ranta ja Mika Lietzen, Don L Inspirations, 2004). Muille kaupungeille kävi hullummin.

Yksi poltetuista kaupungeista oli nykyisen Kotkan paikalla sijainnut Ruotsinsalmen linnoituskaupunki, johon englantilaiset iskivät useampaan kertaan heinä- ja elokuussa 1855. Tapauksesta on säilynyt kuvailu, jossa on mm. kerrottu minkälaisia rakennuksia Kotkassa poltettiin (The Nautical Magazine and Naval Chronicle for 1855, London, s. 483-484):

Englantilaisten sotajoukkojen piirustuksia kaupungin hävityksestä tunnetaan myös: Luutnanttina HMS Magiciennellä palvellut Henry B. King ja Cossackin kapteeni Edward Gennys Fanshawe ovat kuvittaneet tuhotöitä. Kotimaahan lähetetyissä raporteissa englantilaiset hieman liioittelivat menestystään. Vaikka Ruotsinsalmi oli vuoden 1808 tienoilla omalla ajallaan huomattavan suuri n. 10.000 asukkaan yhdyskunta, oli 1850-luvulle tultaessa suuri osa siellä asuneista venäläisistä sotilaista siirretty muualle ja kaupunki lähes autioitunut. Linnoitusta ei yritettykään vakavasti puolustaa, vaan rannikon puolustus oli keskitetty Haminaan ja Viipuriin.  

Berndt Abraham Godenhjelmin maalauksessa katsotaan palavaa kaupunkia etäältä, Hovinsaaren puolelta. Vasemmassa alanurkassa on ihmisryhmä. Naisten vaatteita voi verrata nykyiseen Kymin kansallispukuun, sillä heillä on päällään musta hame, punaiset sukat ja päähineenä tanu eli liinalakki. Yhdellä naisista on punainen tykkimyssy. Maisema näyttää nykyään hyvin erilaiselta, koska aikojen kuluessa merenlahtea on täytetty ja kallioita räjäytelty.

Ihmisten yläpuolella on ankkurissa englantilaisten aluksia. Edellä mainittu Fanshawe on akvarelleissaan kuvannut sillan tuhoamisen, jossa on esitetty kaksi laivaa, Arrogant ja Cossack. Nämä saattavat olla myös alukset Godenhjelmin maalauksessa. HMS Arrogantilla (1848) on oma wikipediasivu, jossa sitä voi käydä ihailemassa. 

Oikealla puolella, kiveen nojaavan miehen yläpuolella, kuvastuu veteen Palotornin vuori, jossa sijaitsevan lennätinmaston englantilaiset tuhosivat. Henry B. Kingiltä tunnetaan litografioita Ruotsinsalmen kasarmien polttamisesta ja Fort Slavan räjäyttämisestä. Tarkoitus oli tuhota valtion rakennuksia, mutta innostuneet sotilaat polttivat ja räjäyttivät lopulta myös yksityisten omaisuutta. Kingin kuva antaa mahdollisuuden kurkistaa Godenhjelmin maalauksen oikealle jäävän vihreän kukkulan taakse.

Hävitykseltä säilyi taajaman keskellä ollut, edelleen toimiva Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko, ja muutamia kellareita. Kirkko näkyy myös Godenhjelmin maalauksessa. 1801 valmistuneen kirkon keskellä on ikkunoilla varustettu keskikupoli ja pääsisäänkäynnin yhteydessä kellotorni. Tyyliltään se edustaa pietarilaista uusklassismia. Se on nykyisen Kotkan vanhin rakennus.

Henry B. King, Ruotsinsalmen parakkeja poltetaan, Kymenlaakson museo