 |
| Piirustuksessa Tanssi ennen ja nyt (Dansen Förr och nu) on kuvattu kuusi tanssiaiskohtausta, jossa kunkin alla on vuosiluku ja tanssin nimi. Tanssijat on kuvattu aikakauden muotipuvuissa. Ylärivissä ”tanssi ennen” Menuetten 1778, Gavotten 1804, Francoisen 1827, alarivissä ”tanssi nyt” Galoppen 1847, Francoisen 1847 ja Polkan 1847. Piirustus kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan ja on avattu Finna.fi -palveluun lisenssillä CC BY 4.0 |
Piirustus kiehtoo minua, koska aikakausi on suunnilleen sama kuin Kotkan kaupungin paikalla sijainneen Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aika. Siinä he vain tanssivat ja huvittelevat, vaikka maailma muuttuu ja tuho on tulossa! Venäjän keisarinna Katariina II määräsi Ruotsinsalmen linnoituksen rakennettavaksi vuonna 1790 ja sen hävittivät englantilaiset osana Oolannin sotaa vuonna 1855. Todellisuudessa linnoituksen elinkaari ei ollut näin dramaattinen, sillä rajan siirtyminen länteen oli osittain näivettänyt sen jo 1820-luvulla. Silti siellä oli aikanaan vilkasta seuraelämää, jota järjestivät mm. linnoituksen komendantit Traverseyn markiisi, amiraali Petr Ušhakov ja everstiluutnantti Nikolai Kullman. Linnoituksen komendantin virka lakkautettiin 1836.
Mutta kuka oli teoksen piirtäjä ja mitä siinä tapahtuu? Piirustuksen Tanssi ennen ja nyt on tehnyt helsinkiläinen tyylivaikuttaja August Erik Mannerheim, jota arvostettiin aikanaan suuresti hänen esteettisestä maustaan ja hänen kerrotaan olleen Helsingin seurapiirielämän vakiovieras. Myös hänen oma pukeutumisensa toimi esikuvana aikalaisilleen. Piirustuksen tekovuonna 1847 Mannerheim oli 42-vuotias. Hän oli matkustellut Euroopassa ja ihastui varsinkin Ranskaan, joka oli ajan edelläkävijä sekä muodissa että tanssissa.
 |
| Menuetten 1778 |
Menuetti, joka juontuu italian sanasta minuetto, pieni ja kaunis, oli 1700-luvun alkupuolella suosituin tanssi monissa Euroopan hoveissa. Se on kepeä 3/4-tahtilajin tanssi. 1700-luvun puolivälin jälkeen naisten pukeutumisessa muodissa olivat leveät hameet ja korkeat kampaukset. Miehet käyttivät takkia, liiviä ja polvihousuja. Peruukeista tuli jo 1600-luvulla luokkasymboli.
 |
| Gavotten 1804 |
Gavotti on ranskalainen kansantanssi, keskinopea, tahtilajiltaan 4/4 tai 2/2. Gavotti oli suosittu Ludvig XIV:n hovissa. Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1789 pyrittiin eroon aiemmasta, peruukit yhdistettiin aristokratiaan ja ne hylättiin, mutta gavotti jäi. Pukeutumiseen vaikutteita otettiin antiikin ajasta, joka oli Pompeijin kaivausten myötä tullut muotiin: ranskalaiset valloittivat Napolin 1806 ja innostuivat aiheesta. Naisten vartalonmyötäinen puku oli miltei hihaton ja hiukset olivat aiempaa paljon lyhyemmät.
 |
| Francoisen 1827 |
Mikä mahtaa olla Francoise, en tiedä, joku ranskalainen tanssi kuitenkin? Ajoitukseltaan se oli muodissa samaan aikaan kuin galoppi, alkuperäiseltä nimeltään galoppade, joka nimettiin hevosen nopeimman askellajin, kiitolaukan, mukaan. Tämä maalaistanssi nousi pariisilaisen seurapiirin suosioon 1820-luvun lopulla herttuatar Caroline de Berryn ansiosta. Romantiikan aika pyrki 1820-luvulla tekemään eron valistuksen ideaaleihin. Asujen vyötärölinja oli laskeutumassa, hame ja hihat laajenivat. Hameen helmassa oli koristekerroksia. Miesten vaatteissa oli samoja elementtejä kuin naisten vaatteissa eli hihoja korostettiin, miehillä myös pohkeita, sillä vaikka pitkät housut tulivatkin muotiin, puntti oli tiukka. Kaulaliina oli miesten pukeutumisen tärkeä elementti.
 |
| Francoisen 1847 |
Polkka on nopea tasajakoinen tanssi. Se on syntynyt 1830-luvulla itäisessä Böömissä nykyisen Tšekin alueelta. Tanssin alkuperäinen nimi pulka tarkoittaa lyhyttä askelta. Suomalainen polkka on keskieurooppalaista polkkaa nopeampaa ja siinä on runsaasti variaatioita.
Vaatteisiin tuohon aikaan saatiin inspiraatiota 1660-luvulta ja se näkyi yläosan muodossa ja pitsisissä kauluksissa ja hiharöyhelöissä. Vyötärön piti olla kapea ja olkapäiden luisut ja korsetilla oli keskeinen osa silhuetin saavuttamisessa. Hameosa oli aiempaa vaatimattomampi, mutta materiaali saattoi usein olla silkkiä. Kymenlaakson museon Tahdon! -näyttelyssä on esillä aito 1840-luvun hääpuku, jossa näitä piirteitä voi käydä ihailemassa maaliskuuhun 2021 saakka.
August Erik Mannerheim, Suomen Pankin johtaja, esteetikko ja piirtäjä
August Erik Mannerheim (1805-1876) oli yksi Louhisaaren kartanon omistajan kreivi Carl Erik Mannerheimin (1759-1837) pojista. Kun Carl Erik Mannerheim korotettiin valtiomiesansioistaan 1824 kreivilliseen säätyyn, sama arvo lankesi myös vanhimmalle pojalle, Carl Gustafille, mutta August Erik sai vapaaherran tittelin.
August Erik osoitti lapsena kiinnostusta kuvataiteeseen ja hänelle palkattiin yksityisopettajaksi Gustaf Wilhelm Finnberg, Tukholman Kuvataideakatemiassa Sergelin johdolla opiskellut taiteilija. Vuosina 1827-1829 ympäri Eurooppaa tekemällään matkalla August Erik vieraili Ranskassa ja Saksassa, mm. Pariisissa, Dresdenissä ja Münchenissä. Tuohon aikaan vesivärimaalaus oli suosittua Britanniassa ja suosio oli valtaamassa myös Pariisin. Harrastamansa piirustuksen ja vesivärimaalauksen lisäksi August Erik loi itse taidemuodon, jota hän nimitti keksimällään sanalla chiffomanie: yhdistelmä sanoista un chiffon, kangastilkku, ja une manie, vimma. Teoksissa kuvien taustat ja hahmojen kasvot ja kädet on maalattu vesivärein, puvut koottu kangastilkuista, jotka on taitavasti aseteltu taustaan leikattuihin aukkoihin. August Erik Mannerheim taiteessa näkyy hänen kiinnostuksensa pukujen ja kalusteiden yksityiskohtiin ja yleisesti kauniiseen elämään.
August Erik suuntautui virkamiesuralle. Hän toimi Suomen Pankin johtajana vuosina 1845–66. Lisäksi hän oli Valtioneuvos, Kamariherra, Todellinen valtioneuvos ja Kenraalikuvernöörin kanslian erityisvirkamies.
Kirjoittaja on Kymenlaakson museon amanuessi Mirkka Kallio
Tekstin lähteinä:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002lpc
https://journal.fi/tt/article/view/58628
http://snellman.kootutteokset.fi/fi/henkil%C3%B6t/mannerheim-august-erik
https://uppslagsverket.fi/sv/view-103684-MannerheimAugust
https://en.wikipedia.org/wiki/Baroque_dance
https://fashionhistory.fitnyc.edu/
Kommentit
Lähetä kommentti