Imatralla asuneen insinööri Jalo Sihtolan kiinnostus taiteeseen sai alkunsa jo koulu- ja opiskeluaikoina Helsingissä. Naapurissa asui mm. Yrjö Ollila (1887-1932), jonka kanssa Sihtola ystävystyi.
Kari Sihtolan mukaan Yrjö Ollila lienee ollut se, joka antoi Jalo Sihtolalle ensimmäiset vakavat virikkeet taiteen keräämiseen. Ollilalla oli myös oma osuutensa Jalo Sihtolan Pariisin matkojen innoittajana ja oppaana.
Ollila oli ystävystynyt Tyko Sallisen ja Marraskuun ryhmän jäsenten kanssa. Vähintään yhtä tärkeäksi oli muodostunut Septem-ryhmän vaikutus, jonka jäseneksi Ollila liittyi 1911. Septemiläinen väritaide sai puolestaan väistyä 1920-luvulla. Ollila vietti kesiään mm. Korpilahdella ja maalasi siellä öljyväriteokset Paimentyttö 1915 ja Hevosen juotto 1919.
 |
| Yrjö Ollila, Ilta Mac Elliot -saarella, 1911, öljyväri, Imatran Sihtolan -kokoelma. |
Öljyvärimaalaus Ilta Mac Elliott -saarella vuodelta 1911 on Ollilan maalaama maisema Porkkalan edustalla olevasta Mäkiluodon linnakesaaresta. Mäkiluoto oli Suursaaren tavoin taiteilijoiden suosima maalauspaikka 1900-luvun alussa. Mac Elliot -nimitys on saattanut tulla kapteeni Mac Elliotin ja hänen perheensä mukaan. Kaikki perheenjäsenet kuolivat haaksirikossa 1794.
Ilta Mac Elliott -saarella on ostettu Jalo Sihtolalta 1956. Maalaus on ollut lainassa useissa näyttelyissä eri puolilla Suomea, mm. 1980-luvulla Suomen Taideakatemian näyttelyssä ”Sateenkaaren värit” ja Ateneumin taidemuseon Pinta ja syvyys -näyttelyssä vuonna 2001.
Maalaus edustaa tyylipuhtaasti ns. ”kirkkaan paletin aikaa”. Ollila on maalannut maiseman hyvin intensiivisin värein. Päähuomio kohdistuu sinisiksi maalattuihin kallioihin ja yläosassa oleviin voimakkaan punaisiin väriläikkiin.
Maalari ei ole ollut kiinnostanut ns. paikallisvärien uskollisesta toistamisesta. Hän on liioitellut värien kylläisyyttä ja voimakkuutta. Lopputuloksena on maalaus, jossa on otettu askel kohti abstraktia taidetta. Aihe on Ollilan teoksessa kuitenkin vielä selvästi tunnistettavissa.
Ilta Mac Elliott -saarella maalauksen paikka Harakanhovissa oli Kirsti Sihtolan (myöh. Kirsti von Boehm) huoneessa sängyn yläpuolella. Hän on kertonut kuinka hän aina illan hämärtyessä joutui pelästymään hirviötä, joka näytti tulevan ulos maalauksesta. Mörkö syntyi, kun puolipimeässä näytti siltä, että vasemman yläkulman kalliosta näytti hahmottuvan kasvot silmineen, nenineen ja suineen.
 |
| Yrjö Ollila. Hevonen ja poika, 1919, öljyväri, Sihtolan Imatran -kokoelma. |
Kolme muuta teosta
Imatran taidemuseon kokoelmassa on kolme muuta Yrjö Ollilan maalausta. ”Hautaan laskeminen” vuodelta 1912 on selkeästi septemiläinen teos, jossa näkyy samankaltaisuutta Magnus Enckellin teosten kanssa.
Ester ja Sihtolan taidesäätiö lahjoitti 2001 maalaukset Purjevene Rivieralla 1914 sekä Hevonen ja poika 1919. Viimeksi mainittu teos on Ilta Mac -saarella maalauksen ohella yksi Ollilan parhaimmista. Hevosta juottavasta pojasta on useita eri versioita. Ateneumin taidemuseon ”Hevosen juotto” vuodelta 1919 lienee niistä kookkain.
 |
| Yrjö Ollila, Purjevene Rivieralla, 1911, vesiväri, Imatran Sihtolan -kokoelma. |
Ollila asui Ranskassa 1920-27. Hänen myöhäisissä teoksissaan on aiempaa kiinteämpi sommittelu ja klassisempi, uusasiallinen, ilmaisu.
Yrjö Ollila maalasi 30-luvun alussa Kansallisteatterin suurta kattomaalausta Helsingissä. Hän kuoli 1932. Kuolinsyy oli maksaan joutuneen väriaineen aiheuttama myrkytys.
Eero Laajo
intendentti
Imatran taidemuseo
Kommentit
Lähetä kommentti