Palatsi taiteelle – Viipurin taidemuseo ja taidekoulu

Lappeenrannan taidemuseon intendentti Leena Räty kirjoitti tammikuun 2021 Kaakkuri-blogissa Viipurin Taiteenystävien yhdistyksestä, joka täytti 130-vuotta vuonna 2020. Taideyhdistys perustettiin siis vuonna 1890 ja aloitti heti pitämään piirustuskoulua. Samana vuonna Viipurin Kirjallisuusseura nimitti komitean historiallisen museon perustamiseksi. Historiallinen museo aloittikin vuonna 1895. Viipurin Taiteenystävien yhdistyksen tarkoituksena oli myös taidekokoelman kerääminen taidemuseon tai gallerian perustamiseksi. Lopulta mm. kauppaneuvos Seth Sohlbergin testamenttilahjoituksen turvin yhdistys rakennutti yhdessä Viipurin kaupungin kanssa Viipurin taidekoulun ja museon. Merkittävää oli, että samassa yhteydessä piirustuskoulu nosti statusta taidekouluksi.

Rakennus valmistui viipurilaisen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) piirustuksien mukaan ja vihittiin käyttöön vuonna 1930. Piirustuskoulun oppilaat aloittivat uusissa tiloissa syyskuussa, mutta taidemuseo vihitiin käyttöön 12. lokakuuta 1930. Vihkiäistilaisuus oli niin merkittävä, että paikalla oli mm. tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander, maaherra Arvo Manner, piispa Erkki Kaila, kaupunginjohtaja Arno Thuneberg ja Suomen Taideakatemian puheenjohtaja Akseli Gallen-Kallela.


Rakennusprojekti oli jaettu niin, että Taiteenystävät kustansivat taidekoulun ja Viipurin kaupunki saatiin kustantamaan museon puoli. Näiden kahden osan väliin jää rakennuksessa kolmion muotoinen sisäpiha.


Rakennuksen sisäpiha, mustavalkokuva.
Sisäpiha veistoksineen ja köynöksineen Hovioikeuden kadulle päin kuvattuna. Kuvaaja tuntematon, ajoitus 1930-39, Wiipuri-museon kokoelma/ Lappeenrannan museot.

Yllä olevassa kuvassa näkyvät taidemuseorakennuksen puoleisen julkisivun funktionalismille tyypilliset nauhaikkunat. Lisäksi sisäänkäynnin yläpuolella on Taidemuseo-teksti. Taidekoulun puoleisen rakennuksen ilme on huomattavasti klassisempi.

Viipurista ylhäältä ilmasta otettu mustavalkoinen valokuva.n
Ilmakuva Viipurin taidekoulusta ja -museosta. Ilmakuvasta näkee selvästi Pantsarlahden sarvilinnoituksen muodon. Kuvaaja tuntematon (Puolustusvoimat), ajoitus 1932-39, Jalmari ja Juha Lankisen kuva- ja arkistokokoelma/ Lappeenrannan museot.

Viipurin taidekoulu ja -museo rakennettiin Pantsarlahden bastionille, joka on saanut muotonsa jo 1500-luvulla. Viipurin kaupungin yleiskaavan suunnitellut Otto-Iivari Meurman oli 1920-luvulla ehdottanut, että bastionille sijoitettaisiin ”palatsimainen rakennus”. Bastioni on nykypäivänäkin Viipuria ympäröineen puolustusketjun merkittävimpiä jäänteitä. Arkkitehti Uno Ullberg oli omien sanojensa mukaan ehtinyt suunnitella kymmenkunta eri ehdotusta eri paikoihin ennen lopullista toteutunutta ehdotustaan.

Rakennuksella on neljä hyvin erilaista fasadia. Viipurin keskustan suunnasta Hovioikeudenkadulta nousevat graniittiportaat ja niiden yläpäässä valkoinen seinä ja siinä portti. Valkoiset seinät ovat kuin verhot, joiden välistä sisäänkäynti avautuu.

Meren ja sataman puolella julkisivu on kaareva ja sillä puolella käyntiä sisäpihalle koristaa klassinen pilareiden kantama palkisto ja muutama sileän valkoisen seinäpinna rikkova ikkuna sekä pieni parveke.


Värivalokuva valkoisesta rakennuksesta. Rakennuksen edessä pari ihmistä.
Viipurin taidekoulu ja -museo Eteläsataman puolelta nähtynä. Kuvaaja: Juha Lankinen, 1988, Jalmari ja Juha Lankisen kuva- ja arkistokokoelma/ Lappeenrannan museot.


Mustavalkoinen valokuva museorakennuksen pylväiköstä.
Viipurin taidekoulu ja -museo Eteläsataman puolelta nähtynä. Kuvaaja tuntematon, ajoitus 1930-37, Wiipuri-museon kokoelma/ Lappeenrannan museot.

Kaakon puolella ovat entisen museorakennuksen jatkona erilaiset huoltoon ja ylläpitoon liittyvät lisärakennukset ja tilat. Ne rikkovat päärakennusten viuhkamaisen kolmiomuodon.

Kaupunkinäkymä, Viipurin taidekoulu ja -museo sekä muuta kaupunkia. Mustavalkoinen valokuva.
Viipurin taidekoulu ja -museo kaakon puolelta kuvattuna. Kuva: Helios Oy, 1930-39, Wiipuri-museon kokoelma/ Lappeenrannan museot.

Neljäs julkisivu antaa sitä vastoin tasaisena seinäpintana, symmetrisine ikkuna-aukkoineen vaikutelman toimistorakennuksesta.

Viipurin taidekoulu ja -museo, etualalla kalliota. Värivalokuva.
Kuva: Juha Lankinen, 1970-luku, Jalmari ja Juha Lankisen kuva- ja arkistokokoelma/ Lappeenrannan museot.

Juha Lankisen 1970-luvulla ottamassa kuvassa näkyy rakennuksen ehkä vähiten kuvattu puoli. Se kuitenkin havainnollistaa hyvin, miten funktionalismi kohtaa tässä rakennuksessa klassisen arkkitehtuurin.

Nykyinen Viipurin Eremitaasin näyttelykeskus, joka avattiin vuonna 2010, on entisen taidekoulun rakennuksessa, kun taas Viipurin kaupungin lasten taidekoulu toimii alun perin museoksi suunnitellussa osassa.

Kiviset raappuset, jotka nousevat valkoista taidekoulu ja -museorakennusta kohti. Värivalokuva.
Viipurin Eremitaasin näyttelykeskus ja Viipurin kaupungin lasten taidekoulu, 2010-luku. Kuva: Jaana Kiero/ Lappeenrannan museot

Nykyisen Viipurin Eremitaasin näyttelykeskuksen ja Viipurin kaupungin lasten taidekoulun sisäpihalle ja ympäristöön on sijoitettu erilaisia veistoksia.

Etualalla valkoinen kivinen miespatsas ja taka-alalla valkoinen taidekoulu- ja museorakennus. Värivalokuva.
Viipurin Eremitaasin näyttelykeskuksen ja Viipurin kaupungin lasten taidekoulu idästä kuvattuna, 2018. Kuva: Anne Tahvanainen/ Lappeenrannan museot

Taidekoulu ja -museorakennuksen sisäpihan pylväiden välistä on näkymä merelle. Värivalokuva.
Viipurin Eremitaasin näyttelykeskuksen ja Viipurin kaupungin lasten taidekoulun sisäpiha, 2017. Kuva: Noora Niemi/ Lappeenrannan museot

Taidekouluun ja -museoon vievien portaiden vieressä vanhassa ruutikellarissa, johon Ullberg suunnitteli Eero Lehikoisen kanssa kokoushuoneen Viipurin Taiteilijaseuralle, sijaistee nykyisin Viipurin arkeologinen museo.


Katu, vanha harjakattoinen kivirakennus ja valkoinen taidekoulu ja -museorakennus. Värivalokuva.
Viipurin arkeologinen museo, Eremitaasin näyttelykeskuksen ja Viipurin kaupungin lasten taidekoulu, 2013. Kuva: Mikko Pirinen/ Lappeenrannan museot

Ruutikellaria ja museota vastapäätä sijaitsee myös Ullbergin suunnittelema Pietari-Paavalin seurakuntatalo (Ruotsalais-saksalaisen seurakunnan talo), joka valmistui vuonna 1932. Se edustaa taidekoulua ja -museota selkeämmin funktionalismia ilman klassisia elementtejä.


Valkoinen auringossa hohtava rakennus sinisenä hohtavaa taivasta vasten. Värivalokuva.
Ruotsalais-saksalainen seurakuntatalo, 2018. Kuva: Mikko Pirinen/ Lappeenrannan taidemuseo


Arkkitehtuurimuseon tuottama Uno Ullberg – Suomen viipurilaisin arkkitehti -näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 12.6. – 5.9.2021



Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo


Kirjallisuutta ja lähteitä:

Tyttö kukkivalla niityllä. Aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmasta (2010) Etelä-Karjalan taidemuseo / Hämeenlinnan taidemuseo: Painoyhtymä Oy, Porvoo.

Räty, Leena (2021) Rakkaudesta taiteeseen – Viipurin Taiteenystävät ry 130 vuotta!, Kaakkuri (blogi), tammikuu 2021. http://kaakkurin.blogspot.com/2021/01/rakkaudesta-taiteeseen-viipurin.html

Uno Ullberg. Viipurin arkkitehti (2020) Toim. Netta Böök ja Kari Immonen. Arkkitehtuurimuseo: Meedia Zone Oü, Viro.

Valkonen, Olli (1992) Viipurin Taiteenystävät 1890-1940. Viipurin Taiteenystävät: PainoCenter Oy, Sipoo.

Kommentit

Lähetä kommentti