Kymenlaakson museossa 9.1.2022 asti esillä oleva Luontoja-näyttely rakentuu maisemateeman ympärille. Kukin taiteilijaryhmän jäsen esittää näyttelyteoksissaan näkemyksensä teemasta. Näiden tulkintojen kohtaaminen on näyttelyn kokonaiskuva ja tavoite.
 |
| Hannele Kumpulainen. 10 teosta sarjasta Koristetta etsimässä, 2016-2021 á 9x16 cm marmorimosaiikki. Kuva: Kymenlaakson museo, Lasse Lehtinen |
Hannele Kumpulaisen teos sarjasta Koristetta etsimässä on valkoista ja mustaa Carraran marmoria. Se esittää kahvikupin reunoille jääneitä kahvitahroja. Kumpulainen on opiskellut mosaiikkitekniikkaa mosaiikkeja tekevän ikonimaalarin johdolla.
Carraran marmori saadaan Italiasta Toscanan maakunnan Carrarassa sijaitsevista marmorilouhoksista. Tämä marmori on jo yli kahden vuosituhannen ajan ollut suosittu rakennusmateriaali. Carraran marmoria on louhittu Antiikin Rooman ajoista lähtien, jolloin siitä rakennettiin muun muassa Roomassa sijaitsevat Pantheonin temppeli ja Trajanuksen pylväs. Myös renessanssiajan kuvanveistäjä Michelangelo käytti sitä töissään.
Mosaiikin palaset voivat olla marmorin lisäksi esimerkiksi kiveä, värillistä lasia tai keramiikkaa. Palat eli tesserat kiinnitetään toisiinsa ja alustaansa sideaineella, kuten sementillä. Sana 'mosaiikki' tulee latinasta, sanasta musium eli pienistä neliönmuotoisista kivistä tehty koristelu. Rooman valtakunnassa mosaiikkitaide levisi temppeleihin, teattereihin, kylpylöihin, kauppoihin, pylväskäytäviin ja toreille. Kaikissa Rooman kaupungeissa oli mosaiikkeja, mutta taiteellisesti arvokkaimmat on löydetty Pompejista.
 |
| Miika Nyyssönen. Maisemasessiot, 2016 - 2021 300 x 700 x 50 cm maalausinstallaatio. Kuva: Kymenlaakson museo, Lasse Lehtinen |
Miika Nyyssönen on maalannut maisemia ulkona. Maisemat esittävät hänen naapurustoaan Helsingissä. Maisemia maalatessaan hänen käsialansa on muuttunut yksityiskohtaisesta suuripiirteisempään. Hän on kokenut ulkona maalaamisen vapauttavana.
Ulkoilmamaalaus eli plein-air-maalaus (ransk. en plein air = ulkoilmassa) on maalaamista alusta loppuun ulkona. Vielä 1800-luvun alkupuolella oli tapana maalata myös ulkona maalatut teokset valmiiksi ateljeessa, mutta 1800-luvun lopulla maisemien maalaaminen luonnonvalossa tuli yleiseksi. Barbizonin koulukunta ja impressionistit tekivät ulkoilmamaalauksen suosituksi, ja välineiden kehitys, kuten tehdasvalmisteisten öljyvärien tulo vaikutti sen yleistymiseen.
 |
| Pia Männikkö. Kasvusto, 2021 Moniosainen teos, vaihtelevat mitat. Maalarinteippi. Kuva: Kymenlaakson museo, Lasse Lehtinen |
Pia Männikön Kasvusto on installaatio. Se tuo mieleen kävyn, hedelmän tai korallin. Luonnossa esiintyy paljon geometriaa: suomut muodostavat kävyn pintaan spiraaleja tai hedelmän, kuten ananaksen tai granaattiomenan pinta on kuvioitu. Spiraaleita voidaan löytää myös nilviäisten kuorista. Mehiläispesä muodostuu vahakennoista. On hunajakennoja, siitepölykennoja ja sikiökennoja, jossa haudotaan uusia työläisiä. Korallieläimet ovat säteittäissymmetrisiä eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen symmetriseen puoliskoon. Sulka- tai kukkakorallien kuviot muodostuvat niiden pyyntilonkeroista ja väliseinistä.
Kirjoittaja Mirkka Kallio on Kymenlaakson museon amanuenssi.
Kommentit
Lähetä kommentti