Magnus Enckellin (1870-1925) öljyvärimaalauksen Haudan äärellä, 1925, ihmishahmosta on vaikea sanoa kumpaa sukupuolta se edustaa. Teos luo mielleyhtymän, joka palautuu Enckellin varhaiskauden poikakuviin.
Enckellin varhaiskauden teokset yhdistetään symbolismiin. Enckell etsi 1890-luvulla uutta ihmistyyppiä, jossa miehuuteen ja naiseuteen liittyvät piirteet olisivat olleet tasapainossa.
Varhaiskauden teoksissa eli haave ihmisen täydellisyydestä. Enckellin teokset edustivat eräänlaista taiteen ja esteettisen elämänasenteen itsetarkkailua. Oman lisänsä toi myös Enckellin elämään liittynyt homoeroottisuus.
 |
| Magnus Enckell: Alaston poika. Öljyväri. Sihtolan Imatra-kokoelma, Imatran taidemuseo. |
Miksi maisema
Perinteisten maisemakuvien idea oli kuvata tietty maisemanäkymä kameran tavoin. Maisema säilyi tunnistettavana. Useista maisemakuvista saa kuitenkin vaikutelman, että maisemaan liitetty tunnelataus on koettu tärkeämmäksi kuin näkymän tunnollinen jäljentäminen.
Jo 1890-luvun teoksissaan Enckell oli kuvannut henkistä todellisuutta, joka arkitodellisuuden lisäksi on osa ihmisen elämää. Henkinen todellisuus ei syyttä ole Suomen kielessä saanut ilmaisua ”sielunmaisema”. Jos hyväksytään, että maisemamaalarin tärkeä tehtävä on tunteen kuvaaminen, niin hyppäys sielunmaiseman kuvaamiseen on lähes olematon.
Enckellin Haudan äärellä -maalauksen henkilöhahmo nojaa hautakiveen. Hahmo on sukupuoleton. Taustana on maisema, osa hautausmaata, yksinäinen risti ja valkoisia kukkia. Valkoisuus rinnastuu usein puhtauteen ja viattomuuteen.
Hautausmaalla on ihmismielessä hyvin vahva vertauskuvallinen merkitys. Se on kuin raja-alue arkitodellisuuden ja kuoleman tuolla puolen olevan todellisuuden välissä. Enckellin kuvaama henkilö elää jokapäiväisessä arkisessa todellisuudessa, mutta eläytyvä katsoja tavoittaa myös sielunmaiseman.
 | |
| Magnus Enckell: Haudan äärellä, 1925. Öljyväri. Sihtolan Imatra-kokoelma, Imatran taidemuseo. |
Enckellin viimeisin teos?
Haudan äärellä -maalaus saattaa olla Magnus Enckellin viimeisin teos. Joka tapauksessa se kuuluu hänen viimeisimpien teoksiensa joukkoon. Enckell kuoli äkillisesti keuhkotaudin aiheuttamaan korkeaan kuumeeseen 1925.
Magnus Enckellin asema Suomen taidehistoriassa on keskeinen. Erityisesti hänet tunnetaan Septem-ryhmän johtohahmona.
Sihtolan Imatra-kokoelmaan kuuluu myös useita akvarelleja, piirustuksia ja grafiikan vedoksia.
Kirjoittaja on Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo.
Kuvat: Imatran taidemuseo
Kommentit
Lähetä kommentti