Figuratiivisuudesta, luonnosta ja vapaudesta – Ulla Rantasen grafiikanvedoksia Kouvolan taidemuseo Poikilon kokoelmiin

Kouvolan taidemuseo Poikilon taidekokoelmat karttuivat vuonna 2021 merkittävällä teoskokonaisuudella, kun taidegraafikko ja taiteilijaprofessori Ulla Rantanen (s. 1938) lahjoitti museolle 64:n teoksen erän grafiikanvedoksia. Teokset kattavat ajanjakson vuodesta 1960 vuoteen 2015 saakka, joten niiden kautta on nähtävissä Rantasen taidegraafikon uran keskeiset vaiheet ja tyylimuutokset, aina ensimmäisistä Suomen Taideakatemian koulun opintojen jälkeisistä, selkeä- ja voimakaslinjaisista teoksista alkaen.

Ulla Rantanen, Nimetön (kaksi figuuria, sommitelma), 1960, linoleikkaus. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Teoksista yli kolmannes on 1960-luvulta, johon ajoittuu Ulla Rantasen oman tyylin etsintää ja taiteilijakuvan asteittaista muotoutumista. Maaliskuulaisten taiteilijaryhmään kuuluminenkin vain vahvisti Rantasen omaperäistä otetta vallitsevista ismeistä ja muotokielestä vapaana taiteilijana.

Viitteelliset figuurisommitelmat tältä ajalta ovat täynnä rytmikästä ja vauhdikasta viivaa, joista muodostuu myös vahvoja ja syvästi riipaisevia, yleisinhimillisiä muistijälkiä, liittyen muun muassa Vietnamin sotaan, kuten Tilanne-sarjassa vuodelta 1968.

Ulla Rantanen, Tilanne VI, 1968, etsaus ja akvatinta. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Ulla Rantanen jatkoi 1970-luvulla edelleen yhteiskunnan tilaa ja ihmisen paikkaa sen osana tulkitsevien aiheiden parissa. Teoksissa näkyy yhtä lailla yksilön pienuus ja voimattomuus itseä suurempien tapahtumien kurimuksessa kuin myös ihmisten arkinen hyörinä ja tempoileva elämänmeno. Rantanen toteaa asiansa osoittelematta ja haastaa katsojan kokemaan ja tulkitsemaan teoksen tilanteen tai tapahtuman itse. 

Oman lisänsä kantaaottavaan tuotantoon toivat myös tyyliltään mainoskuvastosta ammentavat pop-taiteen suurennetut ja värikkäät objektit, kuten Luoti-teoksessa, jossa rinnastuu tekniikan kovuus ja tehokkuus luonnon vehreämpiin arvoihin.

Ulla Rantanen, Luoti, 1972, etsaus ja akvatinta. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Kiinnostus ihmiskeskeiseen aiheistoon alkoi kuitenkin vähitellen hiipua, ja Ulla Rantanen siirtyi hylättyjen ja rikkinäisten esineiden realistisen kuvaamisen kautta yhä enemmän luonnosta nouseviin pehmeämpiin muotoihin ja teemoihin. 

Teoksiin ilmestyy veden ympäröimiä kiviä ja hylkytavaraa, kuten veden pinnalla kelluvia puunkappaleita, mutta ennen muuta ne saavat ympärilleen ilmavuutta ja avaruutta, kuvaten luontokokemusta esteettisesti tiivistäen, olennaiseen tarkentaen. Varjo-teoksessa yhdistyvät mielenkiintoisesti herkkyys ja voima muutoksen ja liikkeen tuntuun.

Ulla Rantanen, Varjo, 1984, litografia kivelle. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Vesi ja yleensäkin luonnon elementtien ja ilmiöiden vahva tuntemus sekä niiden henkistynyt läsnäolo valtasivat merkittävän osan Ulla Rantasen tuotannosta. 1980-luvun hektisen ja kuluttavan luomiskauden jälkeen Rantanen vetäytyi taidekentän keskiöstä edustustehtävineen maaseudun rauhaan ja vapauteen jättäen näyttelytoiminnankin sivuosaan lähes vuosikymmeneksi. 

Sininen vesi -teos on tunnelmaltaan ja sävyiltään varsin kuvaava tälle ajalle. Se on lähes maaginen kokemus, jonka äärellä voi kokea seesteistä tyyneyttä ja vakaan kiireetöntä mielenrauhaa.

Ulla Rantanen, Sininen vesi, 1991, etsaus, akvatinta ja pehmeäpohja. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Vuonna 1996 alkaneet Ulla Rantasen matkat Keniaan ja tutustuminen maan ympäristöön, ihmisiin sekä maaseudun rikkaaseen ja luonnonläheiseen elämäntapaan tulivat teoksiin suoranaisina Afrikka-aiheina juomapaikkoineen ja savanneineen, mutta samalla erittäin intensiivisinä luontonäkyinä, joissa on vastustamatonta värien hehkua ja inspiroivasta elinympäristöstä siivilöityvää raikkautta. 

Vaikutus näkyi vahvasti Rantasen teoksissa ennen muuta värin ja valon lisääntymisenä sekä niiden kirkastumisena ja voimistumisena.

Ulla Rantanen, Maamerkki, 2005, offset litografia. Kouvolan taidemuseo Poikilo. Kuva: Mari Lehtosalo.

Kouvolan taidemuseo Poikilon kokoelmissa on jo ennestään Ulla Rantasen teoksia, kaikkiaan 48 kappaletta, joista kuitenkin vain 16 on grafiikkaa. Nyt saatu huomattava lisä grafiikan kokoelmiin tuo Rantasen taiteellisen tuotannon osalta taidemuseo Poikilon kokoelmien esittelyyn ja tutkimiseen paitsi ajallista syvyyttä, myös erittäin tärkeitä tyylillisiä sävyjä ja temaattisia lisäkerroksia.

Harri Hirvonen

harri.hirvonen[at]kouvola.fi

Kirjoittaja on Kouvolan taidemuseo Poikilon taidekokoelmista vastaava amanuenssi