A. W. Finch oli myös teoreetikko

Magnus Enckellin johtamaan Septem-ryhmään kuului belgialaissyntyinen Alfred William Finch (1854–1930). Ryhmän yhtenä tavoitteena oli kansainvälisten virtausten ja värimaalauksen tuominen Suomeen.

Finch oli sekä maalari, graafikko että keraamikko. Hänellä oli hyvät yhteydet keskieurooppalaisiin taiteilijoihin. Hän oli myös teoreetikko, joka esitteli taidekäsitystään artikkeleissaan. Tunnetuin Finchin kirjoitus lienee ”Georges Seurat ja neoimpressionistinen tekniikka”, joka julkaistiin 1902.

A. W. Finch, Omena-asetelma, 1924, öljyväri, Sihtolan Imatra-kokoelma

Timo Huusko kirjoittaa A. W. Finchistä Ateneumin taidemuseon julkaisussa ”Insinöörin rakkaus”. Huuskon mukaan Finch oli yksi Jalo Sihtolan eniten arvostamista taiteilijoista ja ehkä nimenomaan siitä syystä, että Finch oli myös teoreetikko, joka kykeni ilmaisemaan näkemyksensä kirjallisessa muodossa.

Finch oli yhdessä ruotsalaistaiteilija Louis Sparren (1863–1964) kanssa perustanut Iris-nimisen tehtaan Porvooseen 1897. Tehdas valmisti keramiikkaa ja huonekaluja. Vuoteen 1902 mennessä Iris oli kuitenkin ajautunut konkurssiin. Vuodesta 1903 alkaen Finch toimi keramiikan opettajana Ateneumissa. 

Maisema Urajärveltä

Jalo Sihtolalta peräisin olevia Finchin teoksia on Imatran taidemuseon kokoelmassa useita. Eräs niistä on öljyvärimaalaus, jonka valmistumisen vaiheita on vasta 2000-luvun alussa kyetty selvittämään. Teos on kulkenut nimellä Maisema. Jalo Sihtola myi maalauksen Imatran kauppalalle 1956.

Finchin Maisema oli esillä Heinolan taidemuseossa kesällä 2003 näyttelyssä ”Hymni kesälle, Verner Thomé Urajärven kartanolla”. Nykyisin Hämeen Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano kuuluu Museovirastolle.

A. W. Finch, Maisema, öljyväri, Sihtolan Imatra-kokoelma

Outi Rantanen kirjoitti Heinolan näyttelyjulkaisuun tutkielman suomalaisesta taidemaalari Verner Thomésta (1878–1953). Siinä mainitaan myös A. W. Finchin maalanneen Urajärvellä. Rantasen mukaan Finchin maalauksen näkymä on sama kuin Thomén teoksessa Maisema Urajärveltä, 1922.

Finch on maalauksessaan kuvannut mäen päällä olevan pilven lähes luonnonmukaisesti. Alhaalla vasemmalla olevassa tiessä on kauniita violetin ja vihreän sävyjä. Thomé on puolestaan liioitellut väriä ja maalannut pilvien reunat punaisiksi.

Rantasen mukaan Finchin Maisema-teos on maalattu 1920-luvun alussa. Maalaus saattaa olla jopa ajoitettavissa vuoden tarkkuudella vuoteen 1922, sillä kesällä 1922 Finch oli puolitoista kuukautta maalaamassa Urajärvellä samaan aikaan Thomén kanssa.

A. W. Finch, Maisema, 1924, lyijykynä, Sihtolan Imatra-kokoelma

Imatran kokoelmassa on myös Finchin lyijykynäpiirustus vuodelta 1924. Outi Rantasen mukaan myös sen aihe on Urajärveltä. Hänen mukaansa on mahdollista, että myös vuonna 1924 Finch olisi maalannut yhdessä Thomén kanssa.

Eräs Finchiä ja Sihtola-sukua yhdistävä seikka oli se, että Jalo Sihtolan poika Risto Sihtola suunnitteli väitöskirjan tekemistä Finchistä. Tutkimustyötä varten kerätty materiaali kuitenkin tuhoutui sodan aikana ja väitöskirja jäi tekemättä.

Kirjoittaja on Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo

eero.laajo(at)imatra.fi

Taustoitukseksi lukijalle: Jalo Sihtola (1882–1969) oli teollisuusmies ja taidemesenaatti. Sihtolan ja hänen vaimonsa Ester Andersinin (1884–1964) perustaman taidesäätiön kokoelmia on sijoitettu Ateneumin taidemuseoon sekä lahjoitettu Imatran ja Jyväskylän taidemuseoiden kokoelmiin. Jalo Sihtola toimi Imatralla metsäteollisuuden parissa: hän oli Tainionkosken ja Kaukopään tehtaiden paikallisjohtaja liki parinkymmenen vuoden ajan, vuosina 1932–1949.