Maistiaisia kesän kokoelmanäyttelystä Lappeenrannassa

Kesäkuussa Lappeenrannan taidemuseolla avataan uusi näyttely, Kokoelmanäyttely isolla Koolla, joka tulee olemaan esillä koko kesän syyskuulle asti. Nimensä mukaisesti kokoelmanäyttelyssä esitellään taidemuseon omia kokoelmia suuressa mittakaavassa koko talon laajuudelta. Puhun kokoelmista monikossa, sillä tämä taidemuseon yli 3000 teoksen kokonaisuus muodostuu useista pienemmistä kokoelmista, joista osa on muun muassa testamenttilahjoituksia, osa taas karjalaisyhteisöjen, kuten Viipurin Taiteenystävien, talletuksia. Kokoelmanäyttely isolla Koolla avaa museokävijälle sitä, millä tavoin taidemuseon kokoelmat ovat rakentuneet ja mitä kaikkea ne sisältävät.  

Seuraavassa nostan esille muutaman yksittäisen kokoelmateoksen, joiden taustoista kerron hieman. Nämä teokset tulette löytämään myös näyttelystä. Näiden maistiaisten lisäksi tulette näkemään kesän kokoelmanäyttelyssä yli sata muutakin mielenkiintoista teosta kokoelmien syövereistä. 


Ensimmäinen teos - Unto Pusa: Kolme sulotarta (1963) 

Lappeenrannan taidemuseo (aikaisemmin Etelä-Karjalan taidemuseo) sai alkunsa vuonna 1965. Alussa taidemuseolla ei ollut lainkaan kokoelmia, vaan aloitus tapahtui näyttelytoiminnalla. Ensimmäinen teos hankittiin, kun Unto Pusan öljymaalaus Kolme sulotarta (1963) ostettiin taiteilijan yksityisnäyttelystä vuonna 1966.  Sittemmin näistä sulottarista on tullut eräänlainen keulakuva taidemuseolle – aihe löytyy muun muassa taidemuseon entisestä logosta sekä museokauppa Sulottaren logosta. Viipurilaissyntyisen Pusan (1913–1973) modernissa, kubistisessa maalauksessa toistuu antiikista periytyvä ikiaikainen kylpijäaihe.  


Unto Pusa: Kolme sulotarta, 1963, öljy kankaalle. Lappeenrannan taidemuseon kokoelma.
Kuva: Lappeenrannan museot.


Uusin teos - Jonna Kina: Four Sculptures in Fifteen Pieces (2021-2022) 

Lappeenrantalaislähtöisen kuvataiteilija Jonna Kinan videoteos Four Sculptures in Fifteen Pieces (2021-2022) on taidemuseon kokoelman kaikkein uusin teos. Teos on syksyllä 2021 järjestetyn mediataiteen ideakilpailun VIDS21 voittajateos. Kilpailu rahoitettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston ns. kummirahalla. Teos on toteutettu yhteistyössä Viron taidemuseon kanssa, jossa se on tänä kesänä nähtävillä samanaikaisesti Lappeenrannan taidemuseon kanssa.  

Four Sculptures in Fifteen Pieces on pelkistetty, noin viisiminuuttinen video, jonka pääosaa esittävät toisessa maailmansodassa vaurioituneet Viron taidemuseon veistokset. Teos sai alkunsa vuonna 2019, jolloin taiteilija näki toisen maailmansodan pommituksissa 1944 vaurioituneet Amandus Adamsonin (1855–1929) ja August Weizenbergin (1837–1921) veistokset Viron taidemuseon kokoelmissa. Sodan aikana kaikkia museon taideteoksia ei pystytty evakuoimaan kauemmas, joten osa teoksista jäi tuolloin säilytykseen museon kellariin. Rakennus tuhoutui kuitenkin tulipalossa. Vuonna 1946 taideteokset kaivettiin palaneen museorakennuksen raunioista. 


Jonna Kina: Four Sculptures in Fifteen Pieces, 2012-2022, 35mm filmi siirretty 4K, väri, ääni. Lappeenrannan taidemuseon kokoelma.

Veistosten lisäksi teoksessa esiintyy konservaattori, joka huolehtii fragmenttien säilymisestä tuleville sukupolville. Tällä tavoin teoksessa on läsnä kulttuuriperintöä säilyttävä organisaatio, museo. Videon eleettömyys ja sen minimaalinen äänimaailma tehostavat tarinaa, jota veistokset itse kertovat katsojalle. Kuvataide tapaa heijastaa omaa aikaansa, ja yllättäen tänä keväänä historian tapahtumat ovat tulleet jälleen ajankohtaisiksi. 


Sijoitettava teos - Henna Pohjola: Hello (2013) 

Helsinkiläisen kuvataiteilija Henna Pohjolan ylitsepursuava akryylimaalaus Hello (2013) saapui taidemuseolle kesällä 2021 Galleria Pihaton Kesätaideviikot21 -yhteisnäyttelystä. Tuon näyttelyn aikana taiteilija kertoi tahdostaan lahjoittaa teoksensa Lappeenrantaan julkiseen tilaan, jossa se ilahduttaisi mahdollisimman paljon ihmisiä. Samana kesänä Galleria Pihatto teki Instagramissa kyselyn, johon vastaamalla sai kertoa ehdotuksensa teoksen sijoituspaikaksi. Ennen kaikkea haussa oli lasten ja nuorten käytössä oleva paikka. Kokoelmanäyttelyn jälkeen ensi syksynä teos matkaakin Eksoten Lasten ja nuorten talolle, jossa tulee olemaan sen vakituinen sijoituspaikka. 


Henna Pohjola: Hello, 2013, akryyli kankaalle. Lappeenrannan kaupungin kokoelma, Lappeenrannan taidemuseo.
Kuva: Lappeenrannan museot.


Yksi vanhimmista teoksista - Petter Lang: Viimeinen tuomio (1749) 

Taidemuseon kokoelmien painopiste on kaakkoissuomalaisessa nykytaiteessa, mutta myös vanhemmalla taiteella on tärkeä osansa museon kokoelmissa. Yksi kokoelmien vanhimmista teoksista on Viipuriin asettuneen kirkkomaalari Petter Langin öljymaalaus Viimeinen tuomio (1749), joka on Käkisalmen ensimmäisen puisen ristikirkon alttaritaulu. Aiemmin maalaus kuului Käkisalmen museon kokoemiin, josta se siirrettiin Lappeenrantaan Etelä-Karjalan museolle toisen maailmansodan jälkeen, kun luovutetuilta alueilta evakuoituja museokokoelmia sijoitettiin uudelleen eri kokoelmiin. Teos vaurioitui Etelä-Karjalan museon tulipalossa vuonna 1972, mutta se konservoitiin Käki-säätiön maksamana 2000-luvun alussa. Tuolloin hiiltyneiden pintojen alta löytyi yksityiskohtia ja alkuperäisiä maalisävyjä.  


Petter Lang: Viimeinen tuomio, 1749, öljymaalaus. Etelä-Karjalan museon kokoelma.
Kuva: Lappeenrannan museot.


Talletuskokoelman teos - Eero Järnefelt: Juho Lallukan muotokuva (1911) 

Edellä esittelemäni neljä kokoelmateosta kuuluvat kaikki Lappeenrannan taidemuseon tai Etelä-Karjalan museon omaan kokoelmaan. Alla oleva Eero Järnefeltin maalaama Juho Lallukan muotokuva (1911) sen sijaan on osa Pamaus-seuran omistamaa kokoelmaa, joka on talletettu Lappeenrannan taidemuseoon. Talletuskokoelmien kohdalla teosten omistusoikeus säilyy tallettajalla. Kyse on siis eräänlaisesta pitkäaikaislainasta.  

Juho Lallukka oli tunnettu viipurilainen liikemies ja taidemesenaatti. Pamaus-seuran 65-vuotishistoriikissa on kerrottu mielenkiintoinen tarina taideteosten pelastamisesta toisen maailmansodan jaloista: 

Pamaus-kerhon isäntä kamreeri Lauri Salmi, joka oli talvisodan aikana jatkuvasti Viipurissa toimiessaan sotasairaalan kamreerina, oli eräänä tammikuun päivänä 1940 pistäytynyt kerholle tarkastamaan, oliko siellä kaikki kunnossa. Hän oli istunut yhdessä vahtimestari-Kallen kanssa kylmässä huoneistossa, nauttien jotain sinne jäänyttä lämmittävää, kun oli alkanut viholliskoneiden ilmahyökkäys. Pommien räjähdellessä ja talon täristessä miehet olivat olleet pitkällään lattialla. Siinä maatessaan Salmen katse oli kiintynyt Juho Lallukan muotokuvaan, joka oli tuntunut puhelevan hänelle: “Siinä sieki kerhon isäntä vain makaat selälläsi ja annat miun ja meiän muien roikkua täällä korkealla seinällä. Voivat vaikka särkeä tämän nätin tytön tästä takaani.” Silloin miehet olivat havahtuneet pelastustoimiin ja pommituksen vaiettua ottaneet arvokkaimmat taulut alas seiniltä, irrottaneet kankaat kehyksistä ja käärineet kankaat huolellisesti yhteen suureen rullaan. Siihen oli tullut 13 taulukangasta ja rullan läpimitta oli ollut 60 senttiä. Rulla oli kulkenut sotasairaalan mukana ensin Parikkalaan ja sitten Kauhajoelle, josta Salmi oli tuonut sen Helsinkiin. 

(Lähde: Heikki Mälkki: Pamaus-seura, Viipurin suomalainen voimakeskus, 2000 [Pamaus ry 65-vuotias: tietoja Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus ry:n toiminnasta ja vaiheista vv. 1891-1955]) 

 

Eero Järnefelt: Juho Lallukan muotokuva, 1911, öljy kankaalle.
Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus ry:n talletuskokoelma, Lappeenrannan taidemuseo.
Kuva: Lappeenrannan museot.


Kokoelmanäyttely isolla Koolla on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 11.6. - 4.9.2022. 

Avoimien ovien avajaisiltapäivää vietetään perjantaina 10.6. klo 14-18. 

Tervetuloa tutustumaan! 


Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty mm. Lappeenrannan taidemuseon kokoelmajulkaisua Sulotarten seurassa (2015).  


 Kirjoittanut Sinikka Myyrä,

joka aloitti Lappeenrannan taidemuseon uutena kokoelma-amanuenssina syksyllä 2021, ja jolle kokoelmanäyttelyn työstäminen on samalla opettanut, mitä kaikkea Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluu. 


 


 

Kommentit