Ateneumin taidemuseon taidetta on esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa kesällä 2022. Näyttelyn ovat kuratoineet intendentti Timo Huusko ja erikoistutkija Anu Utriainen. Ateneum on vuoden 2022 suljettuna yleisöltä ilmanvaihtoremontin vuoksi.
Ihanuuksien ihmemaa -näyttely esittelee suomalaistaiteilijoiden tapaa kuvata kotimaansa maisemia ja niiden herättämiä tunnetiloja. Näyttelyssä esitellään koskematonta luonnonmaisemaa sekä teollisuus- ja kaupunkiympäristöä.
 |
| Venny Soldan-Brofeldtin Saaristolaismaisema oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse Lehtinen. |
Maisemataide sisältää monia tunneulottuvuuksia. Eri vuodenaikojen synnyttämien vaikutelmien kuvaus on varmaankin syynä siihen, miksi niin monien on helppo samaistua maisemiin ja verrata niihin omia luontoelämyksiään. Kuvaukset luonnosta voivat myös viedä meidät paikkoihin, joihin ei enää pääse. Maiseman esittäminen ei ole aina ollut vain pyrkimystä nähdyn todellisuuden jäljentämiseen. Ajatus yksilöllisen taiteilijan mystisestä yhteydestä luontoon periytyy jo romantiikan ajalta. Maiseman luoman tunnetilan avulla haluttiin toisaalta ilmentää yleispäteviä ideoita kauneudesta tai jumaluudesta.
Kaupungit ja tehdasyhteisöt tulivat taiteen kuvauskohteiksi 1800-luvun lopulta lähtien. Varsinkin puunjalostusteollisuus tehdas-, uitto- ja satamanäkymineen alkoi kiinnostaa taiteilijoita. Rakennettu maisema syntyikin usein vesiväylien varrelle. Teollisuusmaisemilla saattaa olla myös dokumentaarinen arvo niiden ilmaisun taiteellisesta vapaudesta huolimatta.
Suomen vaurastumisen kuvaaminen saattoi taiteessa olla jopa ohjelmallista. Selkeimmin tavoite ilmeni siinä, että Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 olleeseen Suomen paviljonkiin tilattiin ajan elinkeinoja ja elämänmuotoa kuvaavia teoksia. Niistä ovat tässä näyttelyssä mukana Gabriel Engbergin ja Venny Soldan-Brofeldtin maisemat.
 |
| Oskari Paatelan maalaus Suursaaresta esittää Suurkylän lahtea Pohjoiskorkialta päin. Kuva: Kymenlaakson museo/ Mirkka Kallio |
Oskari Paatela maalasi maiseman Suursaarelta vuonna 1925. Nouseva kansallisuusaate liittyi kansallisen identiteettiin, jonka kasvattamisessa maisema oli keskeinen. Kuvataiteessa Suursaari on ollut Kolin jälkeen kuvatuin suomalainen maisema. Etäisyys saaren ja mantereen välillä on noin 40 kilometriä, ja saari näky meren yli Kotkaan. Ennen toista maailmansotaa saari oli myös suosittu lomanviettopaikka. Paatela on kuvannut maiseman Pohjoiskorkia-vuorelta Suurkylän suuntaan.
Hugo Simberg syntyi Haminassa vuonna 1873. Hän toi Akseli Gallen-Kallelan ohella symbolismin ajatuksia suomalaiseen taiteeseen. Simberg teki vuonna 1900 kuvitukseksi Kymi-yhtiön 25-vuotisjuhla-adressiin seitsemäntoista aihetta. Etsaukset esittivät muun muassa Kuusankosken tehdasympäristöjä, paperikoneita ja tehtaan työläisten elämään kuuluvia rakennuksia, kuten Kymintehtaan pienten lasten koulu. Hieman aiemmin Simberg oli suunnitellut yhtiölle myös Aarnikotka-logon, joka on vieläkin käytössä UPM:llä.
 |
| Ferdinard von Wright maalasi kolme versiota Anjalankoskesta. Kuva: Kymenlaakson museo/ Mirkka Kallio |
Ferdinard von Wright oli nuorin Wrightin taiteilijaveljessarjan kolmesta veljeksestä. Hän vieraili 1860-luvulla Rabbelugnin kartanossa, joka sijaitsee Kymijoen varrella. Rabbelugn on erotettu Anjalan kartanosta vuonna 1805. Vierailunsa yhteydessä Ferdinard maalasi Anjalankosken eli Ankkapurhan maiseman. Myöhemmin hän maalasi saman aiheen vielä kaksi kertaa. 1800-luvun alkupuolella Ankkapurha oli kalaisa lohikoski. Sitten Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo perustettiin sen rannalle vuonna 1872 ja vuonna 1887 vielä Tampellan kartonkitehdas. 1920-luvulta alkaen Ankkapurha on ollut valjastettuna sähköntuotantoon. Ferdinardin maalauksessa koski virtaa vuolaana, eikä puuhiomoakaan ole vielä paikallaan.
Von Wrightin veljessarjan vanhimmalla eli Magnuksella (1805–1868) oli merkittävä panos suomalaiseen lintutieteeseen. Hän maalasi myös Helsinkiä. Näyttelyssä esillä oleva Katajanokka oli 1860-luvulla köyhien asuttama hökkelikylä. Alueella oli ainoastaan pari suurta taloa: Engelin piirtämä Merikasarmi (1825) sekä A.M. Gornostajevin suunnittelema rahapaja (1863). Kuvaa katsoessa voi miettiä, miten kaupunkimaisemat ovat usein muuttuneet enemmän kuin maaseudun ympäristö.
Näyttely Ihanuuksien ihmemaa on esillä Merikeskus Vellamossa 30.10.2022 saakka.
Mirkka Kallio
mirkka.kallio[at]kotka.fi
kirjoittaja on Kymenlaakson museon amanuenssi
Kommentit
Lähetä kommentti