Tulivuoren tuhka teki Pompejista ikuisen
Kymenlaakson museo esittelee vuonna 2023 Pompejin arkeologisia löydöksiä. Roomalainen Pompeji tunnetaan siitä, että noin parituhatta vuotta sitten tulivuoren tuhka pysäytti ajan kaupungissa ja säilöi sen tulevien ihmisten ihmeteltäväksi. Näyttelyn materiaaleihin tutustuminen sai minut ajattelemaan kaupunkeja, historiaa ja ihmisiä. Aloin miettiä Kymenlaakson museon hallinnoimaa Kotkan kaupungin taidekokoelmaa. Sen siemen on aikoinaan ollut koulujen ja virastojen tekemissä taidehankinnoissa. Suureksi osaksi nämä taideteokset ovat edelleenkin sijoitettuna Kotkan kaupungin julkisiin tiloihin.
Kaupungit ovat hallinnon, kirkon, oikeuslaitoksen, sivistyksen ja kaupan keskuksia. Länsimainen kaupunkikulttuuri sai alkunsa antiikin Kreikan itsenäisistä kaupunkivaltioista. Rooman valtakunta rakennutti uusia kaupunkeja myös kaikkiin provinsseihinsa. Suomessa kaupunkiväestön osuus väestöstä alkoi puolestaan kasvaa nopeasti vasta 1880-luvulla, pääosin teollisuuden vaikutuksesta, kun kaupungit perustettiin jonkin vesiväylän, kuten järven, joen tai meren äärelle. Belgialainen historioitsija Henri Pirenne määritteli kaupungin tarkoittamaan sellaista kaupan ja teollisuuden paikkaa, jolla oli kunnollinen paikallishallinto.
Julkisten tilojen virkamiesmuotokuviin ikuistuu kaupungin historiaa
Kotkan taidekokoelmassa on useita virkamiesten muotokuvia, ja nämä paikallishallinnon edustajat kertovat myös kaupungin historiasta. Kotkan kaupungin hallinnon ensivaihe koitti vuosina 1879–1880, jolloin siihen kuului ruotsinkielisiä rahamiehiä ja älymystöä. Kunnalliseksi virkakieleksi suomi saatiin vasta vuonna 1906. Seuraavaksi esittelen muutamia Kotkan kaupungin alkuaikojen toimijoita:
 |
| Oskar August Backman kaupungin rantaa taustallaan Päiviö Pyöttiälän maalaamana. |
Oskar August Backman (1847–1915) oli juristi ja valtiopäivämies, joka toimi Kotkan ensimmäisenä pormestarina vuosina 1880–1903, kunnes palasi hoitamaan tehtävää uudestaan vuosiksi 1907–1913, kertoo Kotkan historia, osa 1. Virkamiesten erottamiset, joita tapahtui laajasti vuonna 1903, liittyivät sortokauteen.
Kotkassa Backman toimi myös palosammutustoimikunnan puheenjohtajana, kansakoulujen johtokunnassa ja talouden alalla diskonttikomiteassa. Backman sai kollegiasessorin arvon vuonna 1900 ja oli porvarissäädyssä Kotkan edustaja vuoden 1885 valtiopäivillä.
 |
| Johan Woldemar Stenberg A. H. Ritzin maalauksessa, jossa on kaunis, alkuperäinen kehys. |
J. W. Stenberg oli Kotkan kaupunginviskaali vuosina 1881–1899. Kaupunginviskaali oli tuohon aikaan virallisen syyttäjän virkanimike. Wiipurin läänin kalenteri vuodelta 1893 kertoo Stenbergin etunimiksi Johan Woldemar. Hän oli myös poliisitoimiston päällysmies ja sanomalehdistön painoasiamies.
Painoasiamiehiä toimi kaikissa maaseutukaupungeissa, joissa oli kirjapainoja tai joissa julkaistiin sanomalehtiä. Vuoden 1829 sensuuriasetus nimittäin kielsi sellaisten teosten painattamisen, jotka loukkasivat kristinuskoa, keisaria, maan hallitusta ja perustuslakia. Painoasiamiesten tehtävänä oli raportoida rikkomuksista Helsinkiin Painoasiain ylihallitukselle.
 |
| Bertha Äyräpään muotokuvan on maalannut tyttölyseon entinen oppilas Martta Wendelin. |
Bertha Äyräpää (aikaisemmin Europaeus, 1883–1961) sai opettajatodistuksen vuonna 1904 Suomalaisesta jatko-opistosta, ja seuraavana vuonna hänet valittiin Kotkan suomalaisen yhteiskoulun suomen- ja saksankielen opettajaksi. Kun koulu vuonna 1925 muuttui valtion yhteislyseoksi, siirrettiin Äyräpää siihen samojen aineiden opettajaksi ja edelleen vuonna 1929 perustetun Kotkan tyttölyseon opettajaksi ja v.t. rehtoriksi, tehtävänään järjestää koulun toiminta.
Äyräpään työvuosiin kuuluivat myös koulun evakuoinnit sota-aikana. Bertha Äyräpää oli opettajan toimensa lisäksi jäsenenä kaupunginvaltuustossa, kirkkoneuvostossa, kirkkovaltuustossa, kansakoulun johtokunnassa sekä kirjaston johtokunnassa.
"Ihmiset ovat kaupunki." - William Shakespeare
Pako Pompejista -näyttely Suomen merimuseossa ja Kymenlaakson museossa 31.3.–1.10.2023.
Kommentit
Lähetä kommentti